Virve on osa maailman turvallisinta metroa
Täyteen mittaansa joulukuussa avautuvaa Länsimetroa on perustelluista syistä kutsuttu maailman turvallisimmaksi metroksi. Viranomaisten viestintäpalvelu Virve on tärkeä osa tätä turvallisuutta.
”Metroverkot ovat maailmalla vanhaa perua, ja yleensä myös turvallisuusratkaisut heijastelevat aikakautensa vaatimuksia”, kertoo turvallisuuspäällikkö Juhana Hietaranta Kaupunkiliikenne Oy:stä.
Maailman vanhin metro on Lontoossa, jossa ensimmäinen linja avattiin vuonna 1863. Helsingissä metroliikenne alkoi vuonna 1982.
”Länsimetroa voi kutsua tämän vuosituhannen metroksi, koska siinä on hyödynnetty kaikki uusin tieto matkustaja-, palo- ja poistumisturvallisuudesta.”
Helsingissä ja Espoossa toimivaa metroa liikennöi Kaupunkiliikenne Oy, joka vastaa metrolinjan ja asemien kunnossapidosta sekä järjestelmien valvonnasta.
Virve nopeuttaa yhteistyötä
Pääkaupunkiseudun raideliikenteessä siirryttiin Virven laajamittaiseen käyttöön vuonna 2016. Virve oli ollut sitä ennen käytössä liikenteen valvomoissa. Nyt viranomaisverkko on käytössä myös kuljettajilla, kunnossapidossa ja järjestyksenvalvojilla.
”Aiemmin metrojunissa oli käytössä vain kiinteät rataradiopuhelimet, ja kuljettaja oli katvealueella kävellessään päätepysäkillä ohjaamoon junan toiseen päähän. Nyt kuljettajalla on oma Virve-puhelin mukanaan. Valvomoon on yhteys silloinkin, kun kuljettaja on jalkautunut ohjaamosta esimerkiksi vikatilannetta selvittämään. Näin Virve tukee hienosti maailman turvallisimman metron toimintaa”, Juhana Hietaranta kertoo.
Metroliikenteen kaikki kolme tärkeää valvomoa – liikenteenohjaus, tekninen valvomo ja turvavalvomo – on keskitetty Herttoniemeen. Valvomot ovat yhteydessä metroliikenteen muihin toimijoihin ja viranomaisiin Virven kautta.
Jos metroympäristössä tulee onnettomuuksia tai muita hälytystehtäviä, viranomaiset ja metron henkilöstö hyötyvät yhteisestä Virveen luodusta puheryhmästä.
”Omien valvomoidemme ja viranomaisten välinen suora kommunikointi Virvellä on toiminut jo pitkään, mutta nyt saamme tarvittaessa kaikki kentällä olevat resurssimmekin samaan puheryhmään.”
Virve takaa myös matkustajaturvallisuutta. Jos matkustaja soittaa hätänumeroon 112, hätäkeskus voi jo puhelun aikana ottaa Virvellä yhteyden metron valvomoon. Näin auttaminen nopeutuu.’
Hyvä sisäkuuluvuus kaikkien etu
”Metroympäristössä maan alla tarvitaan Virve-verkon hyvä sisäkuuluvuus, jotta hätätilanteissa pelastusviranomaiset ja muut toimijat voivat tehdä työtään. On siis taloudellisesti järkevää, että julkisena kriittisen infran toimijana käytämme metroympäristössä samaa verkkoa kuin viranomaisetkin”, Juhana Hietaranta sanoo.
”Myös viranomaiset hyötyvät siitä, että käytämme metrossa Virveä päivittäisenä työkaluna. Mikäli huomamme jossakin kriittisessä paikassa kuuluvuusongelmia, nämä voidaan korjata nopeasti.”
Virven sisäkuuluvuutta on parannettu metrossa jatkuvasti. Länsimetron osuudella on otettu oppia vanhasta metrosta ja löydetty parempia teknisiä ratkaisuja. Tulevan laajakaistaisen Virven kuuluvuuttakin on osin jo mietitty, vaikka uudesta tekniikasta ei ollut tietoa vielä metron suunnitteluvaiheessa.
”Kaupallisilla operaattoreilla on jo nyt hyvä kuuluvuus yleisötiloissamme, siksi laajakaistaiselle Virvellekin on jo valmius. Toki joissakin tiloissa on vielä säädettävää, ja kuuluvuutta kehitetään koko ajan”, Hietaranta kertoo.
Raideliikenne tukee ilmastotyötä ja kaupunkirakennetta
Metro on kuljettanut pääkaupunkiseudun matkustajia jo 40 vuotta. Metrorataa on nyt Helsingissä ja Espoossa yhteensä 43 kilometriä ja radan varrella 30 asemaa. Aluksi metro herätti paljon epäilyjä ja vastustustakin, mutta se nousi pian matkustajien suosikiksi. Metro saa yhä parhaat pisteet HSL:n liikennevälineiden tyytyväisyyskyselyissä.
”Koko raideliikenne on tällä hetkellä kovassa huudossa niin meillä kuin maailmallakin. Tähän vaikuttaa paitsi hiilijalanjälkinäkökulma myös se, että raideliikenne tukee uudenlaista kaupunkirakennetta. Suomeen tulee tuskin kovin pian lisää uutta metrorataa, mutta niin sanottuja pikaraitiolinjoja on tulossa moneenkin paikkaan. Muualla Euroopassa on sama suuntaus”, Hietaranta kertoo.
Juhana Hietaranta on jo pitkän linjan metro- ja raideammattilainen, sillä hän tuli kesätöihin Kaupunkiliikenteen edeltäjälle HKL:lle jo lukioikäisenä vuonna 2007. Hän teki Aalto-yliopiston diplomityönsä vuonna 2015 metron turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisestä. Nykyisessä tehtävässään turvallisuuspäällikkönä hän aloitti vuonna 2018. Työ kattaa kaikki turvallisuuden osa-alueet sekä riskienhallinnan kokonaisuuden.
”Raideliikenne on kiinnostanut minua aina – olin nuorempana myös innokas rautatieharrastaja. Toimin opiskeluaikana metronkuljettajana, ja ajolupani on edelleen voimassa. Nykyisin ehdin harvoin ajamaan, mutta välillä on ihan avartavaa käydä ohjaimissa, että totuus ei ihan unohdu!”
Länsimetro
- Ruoholahdesta länteen johtava metrorata, jonka varrella 13 asemaa ja maanalainen metrovarikko Sammalvuoressa.
- Länsimetron seitsemän kilometrin pituinen toinen osuus otetaan käyttöön 3.12.2022.
- Viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.
Länsimetron turvallisuusratkaisuja
- Hyödynnetty laajasti automatisoituja kiinteistönvalvonta- ja turvajärjestelmiä.
- Laiturialueilla on automaattinen sammutusjärjestelmä ja tehostettu savunpoisto.
- Liukuportaat ovat asemilla ensisijainen poistumistiereitti. Jokaisella asemalla on lisäksi palonkestävät evakuointihissit liikuntarajoitteisia varten.
- Metrojunasta on helppo poistua myös tunnelissa. Raiteen viereen on rakennettu leveä poistumistaso, jolle pääsee helposti vaunusta.
- Monissa vanhemmissa metroissa maailmalla junat kulkevat samassa tunnelissa. Länsimetron osuudella tunneleita on kaksi, joten mahdollinen palo voidaan eristää nopeasti.
- Matkustajat pääsevät siirtymään turvaan viereiseen tunneliin palo-osastoidun yhdystunnelin kauttakautta. Yhdyskäytäviä on noin 150 metrin välein.
- Lue lisää Länsimetron turvallisuusratkaisuista
