Kehitetään yhdessä Suomesta maailman turvallisin datapankki!
Yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottaman datan määrä kasvaa yhä valtavasti. Tiedon hankkiminen on nykyään helppoa, mutta oleellisen löytäminen kaiken keskeltä voi olla vaikeaa. Dataa pitää säilyttää turvallisesti, mutta sen pitää olla myös helposti käytettävissä.
Jokaisen valtion ja organisaation on itse tunnistettava riskit, erityyppisten tietojensa erilaiset suojaustarpeet ja suojata tärkein datansa. Vain näin pystyy pitämään huolta omasta digitaalisesta itsenäisyydestään ja suojaamaan arvokkaimman tieto-omaisuutensa.
Ajatus, että Suomi voisi olla datan Sveitsi, ei ole uusi, mutta nyt sitä kannattaisi jalostaa toden teolla eteenpäin. Meillä on teknologiesti kehittynyt maa, koulutettu väestö ja vakaa yhteiskunta. Nämä kaikki ovat arvokkaita pääomia, kun etsitään kyberturvallista sijaintipaikkaa datalle. Voisimme tarjota muille maille ja kansainvälisille organisaatioille mahdollisuuden sijoittaa kriittistä tietoaan turvallisesti Suomeen.
Kansainvälisten teknologiayritysten tarjoamat pilvipalveluratkaisut eivät aina täytä kriittisimpiä tietoturvavaatimuksia, koska niissä data voi sijaita esimerkiksi palvelimilla Euroopan ulkopuolella. Kriittinen data pitää säilöä niin, että sen sijainti on tarkasti määritelty, ja se on turvallisesti suojattu. Tällaisia paikkoja meillä Suomessa jo onkin: niin Erillisverkkojen kuin paikallisten teleoperaattoriemme datasaleissa.
Olemme turhaan piilotelleet osaamistamme
Voimme kehittää laajan yhteistyön avulla Suomesta maailman turvallisimman datapankin. Tarvitsemme mukaan valtionohjauksen ja valtionyhtiöt sekä yksityiset toimijat. Paljon on jo valmiina: meillä on vakaat tietoliikenneyhteydet, tietoturvallisia konesalipalveluja ja monia kaapeliyhteyksiä eri puolille maailmaa. Täällä on myös vakaa sähköverkko ja ympäristöystävällisiä tapoja toteuttaa kunnon jäähdytysjärjestelmät. Olemme ihan turhaan piilotelleet osaamistamme ja vakaata infraamme. Nyt jos koskaan olisi hyvä mahdollisuus kehittää Suomelle uusi vientituote.
Turvallisuus tehdään yhdessä. Kun yhteistyö toimii ja sitä johdetaan tehokkaasti, jokainen voi keskittyä tekemään parastaan yhteisen hyvän eteen. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, eikä kaikkien kannata keskittyä saman osaamisen kehittämiseen. Työtä pitää delegoida eri tahoille, jotta meillä on riittävää osaamista monessa paikassa. Toimijat voivat tarvittaessa ostaa toisiltaan palvelua, jota omassa organisaatiossa ei ole. Osaamisen hajauttaminen kannattaa, eihän jalkapallojoukkueitakaan koota niin, että kaikki seurat panostavat vain maalivahtien tai hyökkääjien kehittämiseen.
Uusi merikaapeli parantaa yhteyksiä Euroopasta Aasiaan
Logistiikan näkökulmasta Suomi on saari, koska tavara pitää kuljettaa tänne pitkien reittien kautta. Tietoliikenteen näkökulmasta emme kuitenkaan sitä ole, vaan paremminkin olemme erittäin hyvien yhteyksien päässä eri puolille maailmaa. Yhteydet paranevat entisestään tietoverkko-, kyberturvallisuus- ja ohjelmistopalveluja tarjoavan valtionyhtiön Cinian uuden kaapelihankkeen kautta.
Cinia kertoi vastikään kehittävänsä yhdessä kansainvälisten kumppaniensa kanssa merikaapeliyhteyttä pohjoisesta Euroopasta Aasiaan. Tästä Far North Fiberista tulee ensimmäinen kolme mannerta yhdistävä merikaapelijärjestelmä. Arktisen Luoteisväylän kautta kulkevasta tiedonsiirtoreitistä tulee aiempia yhteyksiä nopeampi ja varmempi, ja sen on tarkoitus olla käytössä vuoden 2025 loppuun mennessä.
Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen ja koko Euroopan kannattaa ottaa entistä aktiivisempi rooli tietoturva- ja tietosuoja-asioissa. Olemme saaneet jo paljon aikaan, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Osaamista meiltä löytyy, kunhan osaamme yhdistää näkemyksemme ja ammattitaitomme.
