Kehittyvä Erillisverkot palvelee, uudistaa ja yhdistää
Teknologia tuo entistä monipuolisempia mahdollisuuksia turvallisuustoimijoille: tekoäly, robotisaatio ja uudet avaruuspalvelut on hyviä esimerkkejä innovaatioista, joita halutaan hyödyntää. Turvallisuustoimijoiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää Erillisverkoilta joustavaa, nopeasti reagoivaa ja asiakaslähtöistä toimintaa.
Erillisverkkojen Muutosohjelma 2020–2023 varmistaa nykyisten palvelujen sujuvan tuottamisen, mutta myös sen, että turvallisuustoimijoilla on jatkossa parhaat kriittisen viestinnän ja tilannejohtamisen palvelut käytettävissä.
”Haluamme olla turvallisuustoimijoiden ja -viranomaisten ict-palveluiden luottokumppani. Muutosohjelmassamme tiivistämme sisäistä yhteistyötämme ja viestimme asiakkaille paremmin sekä nykyisistä että tulevaisuuden palveluista. Toiminnassamme tavoittelemme ketteryyttä ja kustannustehokkuutta, mutta emme turvallisuuden tai toimintavarmuuden kustannuksella”, Lehtimäki kertoo.
Turvallisuusverkon fuusiolle vihreää valoa
Yksi osa Muutosohjelmaa on tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko oy:n fuusioiminen emoyhtiö Erillisverkkoihin. Fuusiota on tarkasteltu sekä Erillisverkkojen omassa selvityksessä että valtiovarainministeriössä.
Erillisverkkojen hallitus päätti fuusiosta 17.6. Fuusiota valmistellaan syksyn ja alkutalven aikana, ja suunnitelman mukaan fuusio astuu voimaan vuoden vaihteessa.
”Fuusiolla haluamme varmistaa, että olemme erityistehtävässämme asiakkaidemme ykkösvalinta ja kyvykkäitä vastaamaan heidän nopeasti kehittyviin tarpeisiinsa. Voisi sanoa, että haluamme tehdä hyvästä entistä paremman ja varmistaa palvelun korkean laadun jatkossakin”, Lehtimäki sanoo.
Erillisverkkojen oma fuusioselvitys valmistui toukokuussa. Selvityksen mukaan fuusio voidaan toteuttaa, kun varmistetaan turvallisuusverkon nykyinen toiminta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
”Koen, että selvityksessä hälvensimme asiakkaidemme huolta siitä, mitä muutos tarkoittaa, ja onnistuimme lisäämään heidän luottamustaan Erillisverkkojen toimintaan nyt ja tulevaisuudessa”, Erillisverkkojen verkko- ja infrastruktuuripalveluista, turvallisuusverkosta, vastaava liiketoimintajohtaja Ismo Viljanen kertoo.
Selvitystyöryhmään osallistui edustajia muun muassa valtiovarainministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimista, sisäministeriöstä, Rajavartiolaitokselta ja Poliisihallituksesta.
Valtiovarainministeriö, joka ohjaa turvallisuusverkkotoimintaa (TUVE) selvitti myös omasta näkökulmastaan turvallisuusverkon nykyisen kokonaistoimintamallin toimivuutta. Ministeriö ei nähnyt estettä fuusiolle, mikäli tietyt turvallisuus ja varautumisnäkökulmat on huomioitu riittävällä tasolla.
Muutosohjelman ajurina palveluiden kehittäminen
Erillisverkkojen Muutosohjelman ajureita ovat olleet palvelujen kehittäminen ja uusiin laajakaistaiin Virve-palveluihin siirtymisen varmistaminen.
Virven teknologian päivittäminen monipuolisiksi laajakaistaisiksi mobiilipalveluiksi on valtion lähivuosien tärkeimpiä ict-hankkeita. Erillisverkot kehittää, testaa ja pilotoi laajakaistaista Virve-palvelua tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa ja kumppaniensa kanssa. Siirtymävaiheessa, joka kestää ainakin vuoden 2025 loppuun, nykyinen Virve toimii uusien palvelujen kanssa rinnakkain.
”Uuden sukupolven Virve 2.0:aan voi tulevaisuudessa liittää monipuolisia palveluja, jotka hyödyntävät esimerkiksi lisättyä tai keinotodellisuutta. Niiden ansiosta viranomaiset saavat aiempaa paremman tilannekuvan mennessään hälytystilanteeseen”, Virve-liiketoiminnan johtaja Jarmo Vinkvist kertoo.
”Käytämme esimerkiksi jo Virven tuotannossa Turvallisuusverkon tuottamia palveluja, joten suunniteltu fuusio tiivistää ja helpottaa sisäistä yhteistyötämme entisestään.”
Jarmo Vinkvist muistuttaa, että kesän alussa lanseeratut Turvapilvipalvelut ja jo laajasti käytössä olevat yhteistyöalusta Krivat ja Ryhmävideopalvelu ovat myös tärkeitä tuotteita Erillisverkkojen kokonaistarjonnassa.
”Suomalaisten, tietoturvallisten ratkaisujen tarjoaminen vaativan asiakaskunnan tarpeisiin ja turvallisuustoimijoiden yhteistyön mahdollistaminen ovat keskeinen osa edelläkävijän roolia”, hän painottaa.
Vinkvistin mukaan Erillisverkoissa on haettava olemassa olevien resurssien tehokkaampaa käyttöä, tinkimättä kuitenkaan palvelujen laadusta.
Hyvä keskusteluyhteys sisäisesti ja asiakkaiden kanssa
Myös Ismo Viljanen painottaa yhteistyön tärkeyttä.
”Olen ohjannut asiantuntijoitamme keskustelemaan enemmän yli organisaatiorajojen. Keskusteluyhteys parantaa tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa, minkä taas uskon parantavan asiakaskokemusta”, hän sanoo.
Turvallisuusverkossa teemme paljon suunnitelmia nimenomaan asiakkaiden kanssa.
Tiivistä keskusteluyhteyttä sekä ideoiden ja tiedonvaihtoa tarvitaan myös asiakkaiden, kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Viljanen katsoo asiakaslähtöisyyden tarkoittavan muun muassa asiakkaiden tarpeiden ennakointia ja palvelujen, kuten tietoliikenneverkon, jatkuvaa kehittämistä sen pohjalta.
”Turvallisuusverkossa teemme paljon suunnitelmia nimenomaan asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi suurimmalle asiakkaallemme Puolustusvoimille on tarjottava ratkaisuja tiukemmilla turvaluokituksilla tai salausratkaisuilla kuin vaikkapa pelastustoimelle. Tärkeintä on ymmärtää asiakkaiden erilaiset tarpeet ja vaatimukset”, Viljanen sanoo.
”Älä pelkää kulkea hitaasti, pelkää vain pysähtymistä”
”Vanha kiinalainen sananlasku kuuluu: Älä pelkää kulkea hitaasti, pelkää vain pysähtymistä. Tämä sananlasku kuvaa hyvin myös muutosohjelmaamme. Muutosohjelmamme on sisältänyt monia eri vaiheita ja olemme ottaneet muutokseen myös aikaa”, Timo Lehtimäki tiivistää.
Muutosohjelman aikana Erillisverkot on muun muassa keskittänyt hallintopalveluita ja myynyt sähköisen viestinnän ja asioinnin tietoturvaratkaisuja kehittävän Deltagon Oy:n koko osakekannan osakkuusyhtiölleen Kyberleijona oy:lle.
”Erillisverkkojen tehtävänä on turvata valtion turvallisuuskriittisten toimijoiden tarve alueella, jota kaupallinen markkina ei hoida. Vaikka Deltagon kehittää turvallisuusratkaisuja, osa sen toiminnasta ei sopinut tehtäväämme. Kauppa selkiytti rooliamme ja samalla vahvisti merkittävästi Deltagonin kehitysnäkymiä.”
Muutosohjelma on siis kokonaisuus, joka koostuu monista toimenpiteistä, mutta myös kokonaisvaltaisesta kulttuurin muutoksesta. Tavoitteena on iskunkestävä palveluntuotanto, joka vastaa ketterästi turvallisuustoimijoiden ict-tarpeisiin.
”Muutosohjelma päättyy aikanaan, mutta muutos ei lopu koskaan”, Lehtimäki summaa.
