KoVa-verkko rakentuu yhteistyössä sähkönjakelun suurhäiriöiden varalle
KoVa-hanke julkistettiin vuonna 2019, ja nyt se on edennyt vaiheeseen, jossa eri sähkötoimijat liittyvät palveluun. Euroopan unionin asettama määräaika on vuonna 2022.
EU:n NCER-verkkosäännön (Network Code for Emergency and Restoration) mukaan jokaisen EU-maan on pystyttävä pitämään yllä sähkönpalauttamiseen tarvittavia kriittisiä tietoliikenneyhteyksiä 24 tuntia, vaikka sähkönjakelu ei toimisikaan. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Erillisverkot toivovat Fingridin nimeämien yhtiöiden liittyvän Korkean varautumisen verkkopalveluun mahdollisimman pian, jotta Suomen sähkövarmuus on EU-lain edellyttämällä tasolla määräaikaan mennessä.
Kainuun alueella toimiva Kajave-verkkoyhtiö on yksi KoVaan liitettävistä merkittävistä toimijoista. Kajaven varautumis- ja valmiuspäällikkö Ismo Reinikka pitää verkkosäännön toteutumista ja KoVa-palvelun käyttöönottoa tärkeinä toimenpiteinä Suomen turvallisuuden kannalta.
”Olemme Kajavessa aloittaneetkin jo valmistautumisen ja selvitystyöt. Tavoitteena on tehdä sopimus KoVasta vuoden 2021 alkupuolella. Kannustan myös kaikkia muita toimijoita liittymään ajoissa KoVaan, jotta olemme yhdessä valmiita”, Reinikka sanoo.
Fingrid on määritellyt EU-asetuksen pohjalta kaikki Suomen suurimmat sähkötoimijat, joiden pitää liittyä KoVaan. Niitä on noin 130, ja kaikkien pitää olla mukana palvelussa viimeistään 18.12.2022. Jotta tämä toteutuu, jokaisen yhtiön pitää varautua liittymiseen ennakolta sekä keskustella Fingridin ja Erillisverkkojen kanssa toteutusaikataulusta ja -mahdollisuuksista.
”KoVa-palveluiden käyttöönoton suunnittelu kannattaa aloittaa jo nyt, jotta voimme edetä asiassa suunnitelmallisesti. Kaikki toimitukset sekä niitä edeltävät valokuituselvitykset on tehtävä vuoden 2021 loppuun mennessä”, asiakkuusvastaava Pekka Tynkkynen Erillisverkoilta kertoo.
Tynkkynen korostaa, että KoVa-palvelut turvaavat jokapäiväistä sähkön käyttöä ja huoltovarmuutta Suomessa.
”Kun kaikki isot toimijat ovat mukana KoVassa, meillä on myös parempi tilannetietoisuus sähköjärjestelmämme tilasta ihan normaalioloissakin. Hyvä tilannetietoisuus nostaa puolestaan huoltovarmuuttamme”, Tynkkynen sanoo.
Yhteistyössä suurhäiriötä ja pimenemistä vastaan
NCER ja KoVa on tehty erityisesti totaalisen pimenemisen, sähkönjakelun suurhäiriön, varalle. Suomessa NCER-säännön noudattamista valvoo Energiavirasto ja Fingrid vastaa sen käytännön toimenpiteistä. Erillisverkot puolestaan toteuttaa Korkean varautumisen verkkopalvelukokonaisuuden, jonka avulla sähkötoimijoiden viestintä hoidetaan suurhäiriötilanteissa.
Fingridin määritelmän mukaan sähkönjakelun suurhäiriötila syntyy, kun yli puolet Suomen kulutuksesta jää ilman sähköä tai koko kantaverkko on jännitteetön yli 3 minuutin ajan. Hätätila syntyy puolestaan esimerkiksi silloin, jos Suomessa on sähköpula tai Fingridin valvomotoiminta estyy yli 30 minuutin ajaksi.
NCER-verkkosäännön tarkoituksena on paitsi estää suurhäiriöt ja sähköjärjestelmän tilan huononeminen, myös taata mahdollisimman nopea paluu normaaliin suurhäiriö- ja hätätilanteista.
”KoVa-verkon avulla varmistamme, että käytönpalautuksen vaatima yhteistyö toimii hyvin. Kantaverkon suurhäiriö on viimeksi tapahtunut Suomessa 1970-luvulla, mutta maailmalla sellaisista on moniakin esimerkkejä ihan lähiajoilta. Haluamme valmistautua huolella, mutta silti on mahdotonta sanoa, kuinka pitkään suurhäiriön jälkeinen käytönpalautus todellisuudessa kestäisi. On kuitenkin varauduttava siihen, että se kestää pidempään kuin muutamia tunteja”, verkkosääntö-projektivastaava Jari Siltala Fingridiltä kertoo.
Viestintä- ja tilannekuvaratkaisut avainasemassa
Erillisverkoissa KoVa-hanketta vetää projektipäällikkö Janne Lomma, joka tekee tiivistä yhteistyötä paitsi Fingridin, myös KoVaan liittyvien sähköntuottajien ja käyttäjien kesken.
”NCER ja KoVa ovat tärkeitä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Jos iso blackout toteutuisi laajalla alueella, myös palautus pitää tehdä yhdessä energiayhtiöiden ja isojen käyttäjien kanssa, jotta ei synny äkillistä kuormapiikkiä”, Lomma kertoo.
Liittyminen KoVaan alkaa aina selvityksellä, missä kunkin energiayhtiön valvomo on ja miten se saadaan liitettyä Erillisverkkojen valokuiturunkoverkkoon.
”Jos yhteinen liitospiste löytyy, asia on selvä. Jos sitä ei löydy, selvitämme kaupallisen kuituyhteyden vuokrausmahdollisuuden. Jos sekään ei onnistu, selvitämme uuden yhteyden rakentamiskustannukset. Kun asiakas on kuitannut valitun vaihtoehdon, teemme asennukset, viemme päätelaitteemme paikalle ja otamme palvelun käyttöön”, Janne Lomma kertoo.
Valvomoiden välinen KoVa-puhepalvelu toimii Erillisverkkojen VoIP-yhteyden (Voice over Internet Protocol) kautta. Reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon tulee oma palvelunsa, KoVa FEN (Finnish Elcom Network).
Fingrid suosittelee KoVa-palveluun liittyville Erillisverkkojen Krivat-tilannekuvapalvelun hankkimista, jotta eri ryhmät pystyvät viestimään keskenään tehokkaasti erilaisissa poikkeustilanteissa. Erillisverkot toimittaa kaikki KoVa-palvelut (FEN, puhe ja Krivat) asiakkaiden valvomoihin rakennettavan valokuituliittymän kautta. Voimalatoimija puolestaan huolehtii, että sen tiloihin asennettavien KoVa-tietoliikennelaitteiden varavoima on varmistettu vähintään 24 tunniksi.
