Lappiin iskivät suurtulvat, suksihelle ja tulentekokielto – ryhmävideopalvelu mahdollisti kattavan tilannekuvan
Lapissa on totuttu jokien tulvimiseen, mutta tänä vuonna tulvatilanne on ollut poikkeuksellisen uhkaava. Lumimäärä oli talvella niin suuri, että eri toimijat kokosivat voimansa ja rupesivat jo helmikuussa yhdessä varautumaan lumen sulamisen aiheuttamiin suurtulviin.
Vaikka tulvat ovat olleet runsaita, tilanne on pysynyt hallinnassa. Varautumisvaiheesta siirryttiin askel eteenpäin kesäkuun ensimmäisenä päivänä, kun Lapin pelastuslaitos otti yleisjohtovastuun tulvatilanteen hallinnasta. Normaaleihin johtamisvalmiuksiin palattiin takaisin torstaina 4. kesäfkuuta, kun tulvatilanne oli rauhoittunut.
Kriittisiä tulvakohteita on ollut eri puolilla Lappia, satojen kilometrien päässä toisistaan. Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuiput olivat kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ja Tornionjoen huipun odotetaan koittavan kesäkuun toisella viikolla.
Ryhmävideopalvelun käyttöä laajennettiin
Tulvista saatavan tilannekuvan muodostamisessa on ollut suurena apuna teknologia, esimerkiksi verkkokokoukset, viranomaisverkko Virve sekä uutena Erillisverkkojen ryhmävideopalvelu, jota Lapin pelastuslaitos on testannut pilottina.
”Seuraamme johdossa tarkasti tilannetta, keskustelemme päivittäin paikallisten toimijoiden kanssa ja teemme tarvittavat päätökset. Etäkeskusteluja helpottaa huomattavasti ryhmävideopalvelu, jonka avulla voimme jakaa tietoturvallisesti videokuvaa eri paikoista johtokeskukseen. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä ryhmävideopalvelun pilottiin, ja päätimmekin laajentaa sen käyttöä”, kertoo Lapin pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Harri Paldanius.
”Suomi on pitkä maa, ja Lapin maakunnan pinta-ala on siitä kolmannes. Lapissa on 46 paloasemaa ja 31 sopimuspalokuntaa. Teemme tulvantorjuntayhteistyötä siksi pääosin etänä. Jopa sadan hengen kokouksissa ovat avuksi hyvät verkkokokousvälineet, eTUVE ja Teams”, Paldanius kertoo.
Lapin pelastuslaitoksella on normaalisti kaksi tilannekeskusta, toinen Rovaniemellä ja toinen Kemissä. Niistä toinen on aina päivystysvuorossa. Tulva-aikana otettiin molemmat käyttöön: Rovaniemen tilannehuone keskittyi tulva-asioiden hoitamiseen, ja kaikki muu radioliikenne keskitettiin Kemiin.
Virve on tiivistänyt yhteistyötä
Lapin pelastuslaitoksen vetämään Tulva 2020 -johtoryhmään kutsuttiin kaikki tilanteeseen liittyvät tahot ja osaajat: Lapin ELY-keskuksen liikenne- ja ympäristövastuualueet, Tulvakeskus, Kemijoki Oy, Lapin AVI, Lapin poliisilaitos, Lapin jääkäriprikaati, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä alueen kuntia ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa.
”Kunnat olivat perustaneet jo koronatilanteen takia omat poikkeusolojen johtoryhmät, jotka vastasivat myös tulvatilanteen hoitamisesta alueellaan. Kunnat toimivat erittäin ansiokkaasti tässä. Viranomaisyhteistyö onkin Suomessa avointa ja autamme aina toisiamme. Myös teknologia auttaa, ja siinä yhteistyö Erillisverkkojen kanssa on hyvin tärkeää”, Paldanius toteaa.
Kokoukset onnistuvat hyvin etänä, ja Virven avulla saamme yhteyden toisiin viranomaisiin tarvittaessa nopeastikin
Yhteistyö on muuttunut aikojen saatossa entistä tiiviimmäksi ja tärkeämmäksi. Sen merkitys on nostettu esiin myös eri toimijoiden somekanavilla hashtagilla #tehemäyhessä.
”Olen ollut alalla 30 vuotta ja voin sanoa, että muutos on todella iso. Vielä 90-luvulla kaikki kokoukset piti järjestää paikan päällä ja tilanteisiin reagoitiin lähinnä jälkikäteen. Nyt meillä kokoukset onnistuvat hyvin etänä, ja Virven avulla saamme yhteyden toisiin viranomaisiin tarvittaessa nopeastikin”, Paldanius kertoo.
Viranomaisverkon on toimittava myös Ruotsin ja Norjan kanssa
Lapissa tärkeää on myös yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa. Maiden viranomaisverkkojen – Suomen Virven, Ruotsin Rakelin ja Norjan Nødnettin – välille voi tarvittaessa avata yhteisiä puheryhmiä.
”Yksi esimerkki yhteistyöstä on vuonna 2018 yhdessä Ruotsin kanssa tekemämme tulvapenkereen korotus Tornionjoelle. Toivottavasti se kestää hyvin tänäkin vuonna,” pelastuspäällikkö Harri Paldanius sanoo.
Lapin tulviin on saatu ammattiapua myös lähimaakunnista. Pohjoisten alueiden yhteinen Arktinen pelastusjoukkue lähetti 20 pelastajaa avuksi tulvatöihin.
”Joukkueen pelastajille avattiin Virven Lapin puheryhmät, jotta he saavat tarvittaessa tietoa nopeasti”, Paldanius kertoo.
Tulvan kanssa toimiessa pitää olla mieluummin viikon etuajassa kuin päivän myöhässä.
Pelastuslaitos, kunnat ja ympäristöviranomaiset ovat tehostaneet yhdessä tulvaviestintää. Pelastuslaitos julkaisee tulva-aikana päivittäin tiedotteen nettisivuillaan. Lisäksi ahkerassa käytössä ovat somekanavat Facebookissa ja Twitterissä. Tuoreinta tietoa eri toimijoilta löytää esimerkiksi hashtagien #tulva #Lapintulvat #tulvat ja #tehemäyhessä avulla.
Hyvissä ajoin annettu kehotus omatoimiseen varautumiseen on auttanut paljon. Myös vapaaehtoistoiminta on ollut aiempaa suuremmassa roolissa tulvatorjunnassa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan vapaaehtoiset työntekijät ovat esimerkiksi suojanneet ikäihmisten koteja.
Suksihellettä ja tulentekokielto
Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela painottaa riittävän aikaisen varautumisen merkitystä tulvavahinkojen torjunnassa.
”En muista, että olisimme koskaan aiemmin aloittaneet tulviin varautumisen näin ajoissa. Se on kuitenkin tulvan ehkäisyssä ja torjumisessa erittäin tärkeää: tulvan kanssa toimiessa pitää olla mieluummin viikon etuajassa kuin päivän myöhässä”, Soppela sanoo.
Tulvatilanne ei suinkaan ole ainoa asia, mikä on pitänyt hänet kiireisenä. Tulvahuippujen kanssa samaan aikaan Lapissa on ollut #suksihelle: kesäkuun ensimmäisenä päivänä mitattiin Pellossa 26,3 astetta. Kittilän Kenttärovalla oli samana päivänä 21,3 astetta ja 37 cm lunta maassa. Inarin Saariselällä avattiin kesälaskettelu ainakin muutamaksi päiväksi, koska lumi oli säilynyt maassa.
Tilanteen erikoisuutta lisäsi se, että Ilmatieteen laitos antoi samaan aikaan Lappiin monin paikoin metsäpalovaroituksen. Lisäksi Lapin pelastuslaitos antoi avotulentekokiellon tulvapaikkakunnille 7. kesäkuuta asti.
”Avotulentekokiellon avulla voimme säästää pelastuslaitoksen resurssit tulvan ennakointiin ja hallintaan. Kieltoa on noudatettu hyvin: meidän ei ole tarvinnut olla esimerkiksi maastopaloja sammuttamassa”, Ari Soppela kertoo.
Tulva 2020 -tilanteen hallintaan liittyviä teknologiaratkaisuja
- Videoiden turvalliseen jakoon viranomaisten kesken: Erillisverkkojen ryhmävideopalvelu, joka on pilottikäytössä Lapin pelastuslaitoksella sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla.
- Dronen avulla tehtävät lentotähystykset, tarkistukset ja kuvaukset.
- Viranomaisverkko Virve ja sen yhteiskäyttömahdollisuus Ruotsin Rakel-verkon ja Norjan Nødnett-verkon kanssa (ISI-verkkovierailu).
- Videokokousvälineet eTUVE ja Teams.
- Pelastuslaitoksen tilannekeskuksilla ja operatiivisella johdolla aina valmius ottaa myös Krivat-tilannekuvapalvelu käyttöönsä. AVI:n tilannekeskus seurasi myös tulva-aikana aktiivisesti tele- ja dataoperaaattoreiden mahdollisia häiriötilanteita.
