Suomen turvallisuuden takuumiehinä
Viranomaisviestinnän tarve on korostunut koronapandemian aikana: luotettavat yhteydet viranomaisten kesken tukevat yhteiskuntaa ja vahvistavat kansalaisten turvallisuutta.
”Ydintehtävämme on varmistaa, että palvelut toimivat kaikissa oloissa. Koronakriisillä ei ole ollut vaikutuksia tarjoamiimme ict-palveluihin tai niiden saatavuuteen”, Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sekä liiketoimintajohtajat Mika Matturi ja Kari Asiala sanovat.
Heitä voisi kutsua Suomen yhteiskunnan turvallisuuden takuumiehiksi, sillä Lehtimäki, Matturi ja Asiala pitävät huolen, että Erillisverkot-konsernin toiminta jatkuu hallitusti poikkeusoloissakin. Samalla kolmikon katseet on suunnattu vahvasti myös jo tulevaisuuteen – päällimmäisenä laajakaistaisen viranomaisverkko Virve 2.0:n toteuttamiseen.
Lue myös: Viranomaisverkko Virven uudistamisen sopimukset allekirjoitettu
Virven kapasiteetti riittää kaikille
Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden ennakointi ovat osa Erillisverkkojen roolia valtion erityistehtäväyhtiönä. Timo Lehtimäki sanoo, että poikkeusolot ovat näkyneet yllättävänkin vähän Erillisverkkojen toiminnassa.
”Koronapandemia työllistää esimerkiksi terveydenhuoltoa, mutta Erillisverkoille tilanne on jopa aika normaali. Verkkomme eivät ole kuormittuneet kuten kaupalliset verkot, joissa näkyy etätöiden kasvava määrä. Viranomaisille varatussa Virve-radioverkossa riittää ryhmäpuheen ja lyhytsanomien kapasiteettia kaikille käyttäjille”, Lehtimäki lupaa.
Tilannetietoisuuden ylläpitäminen on poikkeusaikana oleellista, ja yhtiön johto arvioi riskejä ja päivittää varautumissuunnitelmia nyt tavallista aktiivisemmin. Lehtimäki sanoo Erillisverkkojen johtoryhmän kokoontuvan tiuhaan, jotta päätökset syntyvät tarvittaessa nopeasti.
”Noudatamme toiminnassamme valmiuslakia ja valtioneuvoston ohjeistusta. Näkyvin muutos on ollut, että moni meistä erveläisistä tekee nyt etätyötä. Meillä väki on ollut onneksi tervettä, sairastelua on ollut jopa vähemmän kuin normaalisti. Tarvittaessa keskitämme resurssimme palvelutuotannon ylläpitoon liittyviin tehtäviin ja vähennämme kehitystöitä. Toistaiseksi tällaiseen ei ole ollut tarvetta.”
Turvallisuusverkko-liiketoiminnan johtaja Mika Matturi kertoo, että johtoryhmä on pitänyt koronakriisin aikana ylimääräisiä etäkokouksia, joissa on tiukka agenda, ja kaikki ei-kiireelliset asiat on jätetty pois.
”Olemme keskittyneet kolmeen teemaan: ihmisten terveyteen, palvelutuotannon laatuun ja kykyyn sekä talouteen. Henkilöstön terveys on se muuttuva tekijä tässä kriisin vaiheessa, ja sitä pitää tarkkailla pieteetillä. Taloutemme on turvattu ja verkkomme ja palvelumme luotu toimintavarmoiksi.”
Poikkeusolot nostaneet varautumisen arvostusta
Leijonaverkot-liiketoiminnan johtaja Kari Asiala sanoo, että kaikilla liiketoiminnan alueilla – kuten asennustehtävissä tai valvomotyöskentelyssä – työt eivät hoidu etänä. Esimerkiksi konesalien valvomoissa on päivystys paikalla ympäri vuorokauden.
”Konesalimme ovat toimineet normaalisti ja ilman mitään häiriöitä: turvallisuus on varmistettu teknisiä vikoja, kriisitilanteita sekä tietoliikennehäiriöitä- ja hyökkäyksiä vastaan. Olemme hajauttaneet valvomoita eri tiloihin ja jakaneet työvuorolaisia eri ryhmiin, jotta henkilöstö pysyisi terveenä.”
Asialan mukaan koronapandemian vaikutukset heijastuvat eniten meneillään oleviin rakennushankkeisiin. Esimerkiksi Pohjois-Italiasta tilattujen sähköjärjestelmien ja muiden laitteiden toimituksissa on ollut viiveitä.
”Tämä on vaikuttanut uusien datasalien rakentamisen aikatauluihin, mutta ei olemassa olevien palvelujen toimintaan tai toimintavarmuuteen.”
Mika Matturi uskoo, että koronatilanne on nostanut esiin kriittisen varautumisen merkitystä laajasti viranomaisten keskuudessa. Ymmärretään, että viranomaisilla pitää olla monenlaisia luotettavia, turvallisia ja sujuvia tapoja kommunikoida.
”Korona on näkynyt jonkin verran esimerkiksi Virve-liittymien kysynnän kasvuna ja yksittäisinä asiakaskäynteinä, joissa uusia toimipisteitä on liitetty palvelujemme pariin. Pidän hyvänä kehityksenä, että varautumisen ymmärrys on kasvanut. Liiketoimintaamme ehkä myös arvostetaan enemmän.”
Digitaalisen itsenäisyyden tahtotila lisääntynyt
Myös Timo Lehtimäki näkee poikkeusolojen saaneen päättäjät ja viranomaiset tiedostamaan, että on hyvä, että kriittinen viestintä ja turvallisuus ovat Suomessa omissa käsissä.
”Tahtotila digitaaliseen itsenäisyyteen on lisääntynyt. On tärkeää, että meillä itsellämme on laaja-alaisesti hallinta tietoliikenneverkoista ja konesaleista kapasiteettipalveluihin – ja että ne kaikki toimivat. Ja jos ne eivät toimi, ainakin tiedetään, kehen olla yhteydessä: etteivät palvelut ole yhtäkkiä jonkin kansainvälisen toimijan globaalissa pilvessä, jossa emme ole prioriteettien kärjessä.”
Erillisverkoilla työskentelee lähes 400 turvallisuuden ammattilaista ympäri Suomea. Lehtimäki kuvailee, että digitaalisessa maailmassa Erillisverkot on kuin Suomi-neidon sydän, joka pumppaa Erve-palveluja tietoliikennesuonistoon, joka puolestaan kuljettaa sen lihaksille eli yhteiskunnan eri toimijoille.
Mika Matturi korostaa, että tiivis ja arkinen asioiden kehittäminen, jota Erillisverkot on tehnyt asiakkaidensa kanssa pitkäjänteisesti vuosia, on ollut korona-aikana erinomaisena pohjana yhteistyölle viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
”On monta kertaa nähty, ettei tyhjästä kannata lähteä keksimään mitään erityisolojen uutuuksia: jos järjestelmät eivät ole normaalioloissa käytössä, niitä on vaikea polkea pystyyn ja ottaa ex tempore käyttöön. Vakiintuneet mallit osoittavat paikkansa nyt koronakriisissä, kun on muutakin kiirettä ja ongelmaa”, Lehtimäki toteaa.
Lue myös: Timo Lehtimäki: Digitaalinen itsenäisyys täytyy turvata
Virve 2.0 on iso digiloikka
Timo Lehtimäki sanoo tyytyväisenä, että 4. toukokuuta saavutettiin viranomaisviestinnän historiallinen virstanpylväs, kun Erillisverkot allekirjoitti Elisan ja Ericssonin kanssa sopimukset Virve 2.0 -viranomaisverkon toteutuksesta.
”Virven merkitystä kriittisessä toiminnassa ei voi korostaa liikaa. Erillisverkkojen johtama kehitystyö kohti laajakaistaista Virveä on yksi valtion merkittävimmistä ict-hankkeista ja meille Erillisverkoissa luonnollisesti prioriteetti. Uuden sukupolven Virve mahdollistaa viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden saumattoman yhteistyön, joka on välttämätöntä arjessa mutta myös nykyisen kaltaisissa kriisitilanteissa.”
Virve 2.0. kehittyy samaa tahtia kuin kaupallinen toimija kehittää mobiiliteknologiaa. Jatkossa vain innovatiivisuus on rajana erilaisille palveluntuottajille.
Hänen mukaansa Virve 2.0 merkitsee isoa digiloikkaa myös Erillisverkoille, kun se kehittää viranomaisten käyttöön laajakaistaiset mobiilipalvelut ensimmäistä kertaa yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa.
”Nykyinen Virve on vanhentuvaa teknologiaa ja elinkaarensa loppupuolella. Uusi Virve toteutetaan niin, että se kestää aikaa. Virve 2.0. kehittyy samaa tahtia kuin kaupallinen toimija kehittää mobiiliteknologiaa. Jatkossa vain innovatiivisuus on rajana erilaisille palveluntuottajille: ne voivat tehdä ketterästi sovelluksia, jotka tekevät turvallisuustoimijoiden elämän helpommaksi ja tehokkaammaksi.”
Lue myös: Virve 2.0 mahdollistaa maailmanluokan viranomaisyhteistyön myös tulevaisuudessa
Tekoäly ja turvapilvi hyödyttävät viranomaisia
Virve 2.0:ssa uutta teknologiaa pystytään toteuttamaan monipuolisesti kaiken aikaa kehittyvien tietoliikenneyhteyksien ja palvelujen päälle.
”Liikkuva kuva on todettu tarpeelliseksi. Laajakaista-Virvessä esimerkiksi Drone voi lentää metsäpaloalueen ympärillä ja näyttää turvallisuustoimijoille videokuvana palon laajuuden. Tai metsään eksynyt ihminen voi löytyä videokuvasta helpommin kuin ihmissilmän avulla”, Timo Lehtimäki sanoo.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa tekoäly, koneoppiminen ja lisätyn todellisuuden maailmat voivat hyödyttää viranomaisiakin.
Kehitämme aktiivisesti turvapilveä, joka on kustannustehokas ratkaisu kasvavan tietomäärän säilyttämiseen.
Mika Matturi muistuttaa, että vaikka Virve 2.0:n toteuttaminen on valtava harppaus Erillisverkoille, tekninen kehittäminen on ollut yhtiössä arkea kaiken aikaa.
”Emme ole aiemminkaan pyöritelleen peukaloita, vaan joka ikinen viikko investoimme verkkoihin ja palvelujen kehitykseen huomattavia summia.”
Kari Asiala ennustaa, että lähivuosina uutta kasvua löytyy myös pilvipalveluista: pilveen säilötään yhä isompi osa kaikenlaisesta tiedosta.
”Kehitämme aktiivisesti turvapilveä, joka on kustannustehokas ratkaisu kasvavan tietomäärän säilyttämiseen. Erityisesti valtionhallinnon salassa pidettävällä tiedolla tulee olla riittävät turvatakuut, ja siihen haluamme vastata. Varsinainen data olisi meidän käsissämme suojatiloissa olevissa palvelimissa, ja sitä liikuteltaisiin turvatuilla tietoliikenneratkaisuilla.”
