Tomi Lounema: Yhteishenki on tärkeä osa huoltovarmuutta
EDIT: Artikkeli on laadittu ja julkaistu vuoden 2020 alussa. Haastatteluvaiheessa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan tehtävää hoitanut Tomi Lounema työskentelee nykyään Erillisverkkojen palveluksessa. Huoltovarmuuskeskuksen nykyinen toimitusjohtaja on Janne Känkänen.
Huoltovarmuus on sitä, että valtakunnan tasolla varaudutaan pahan päivän varalle. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on mahdollisen kriisin toteutuessa olla turvaamassa suomalaisten välttämättömiä perustarpeita. Niihin kuuluvat esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri eli sähkö, lämmitys ja verkkoyhteydet sekä viestinnän ja kuljetuksen tärkeimmät osat.
”Huoltovarmuudeksi ei enää riitä Kruunun viljavarasto kuten 400 vuotta sitten. Nyt tarpeet ovat monimuotoisemmat, vaikka kyllä viljaakin vielä varastoidaan”, toimitusjohtaja Tomi Lounema sanoo.
Krimin valtaus herätti syvän rauhan aikakauteen tuudittautuneen Euroopan huomaamaan, että oman maanpuolustuksen ja varautumisen rakenteiden on oltava kunnossa.
”Ruotsi sai kokea tämän karvaasti: armeijan ja huoltovarmuustyön alasajo osoittautui virheeksi, jota he nyt kiireellisesti paikkaavat. Teemme heidän kanssaan paljon yhteistyötä”, Lounema kertoo.
Suomessa on toimittu loivaliikkeisemmin. Sotilaallista maanpuolustusta ja huoltovarmuustyötä on kehitetty ajan myötä, ja niinpä huoltovarmuutemme on hyvässä iskussa. Suomen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu hyvään viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöhön, joka on kansainvälisesti vertailtuna ainutlaatuista. Vain Sveitsi on samalla tasolla.
Hybridiuhka tai luonnonkatastrofi
Varautumista vaativa kriisitilanne voi aiheutua luonnon ääri-ilmiöistä tai vaikkapa kyberhyökkäyksestä kriittisiin verkkoihin.
”Elämä yllättää. Kukapa olisi osannut ennustaa esimerkiksi Islannin tuhkapilven, joka halvaannutti koko Euroopan lentoliikenteen?” Tomi Lounema sanoo.
Huoltovarmuuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän, muun muassa kriittistä viranomaisviestintää turvaavan Erillisverkkojen kanssa. Tulevaisuudessa varaudutaan erityisesti energia- ja vesihuollon turvaamiseen, sillä niidenkin haavoittuvuus on muuttunut verkottuneessa maailmassa.
Hybridiuhka voi olla sellainen, ettei sen vakavuutta välttämättä heti oivalleta.
Viranomaisverkon laajakaista-aikaan siirtävä Virve 2.0 on tärkeä hanke monille turvallisuusalan toimijoille.
”Turvallisuuspoliittinen arvaamattomuus on lisääntynyt, ja tämä näkyy kaikessa varautumisessa. Hybridiuhka voi olla sellainen, ettei sen vakavuutta välttämättä heti oivalleta. Meidän pitää seurata monenlaisia signaaleja ja yhdistellä eri tahojen tietoa tilannekuvan saamiseksi”, Lounema sanoo.
Varmuusvarastoilla ostetaan aikaa
Nykyajan verkottuneessa maailmassa yhteydet ovat kaikki kaikessa: jos viesti- ja kuljetusliikenne takkuaa, ollaan äkkiä suurissa vaikeuksissa.
”Esimerkiksi ruokaa ei ole mielekästä varastoida suuria määriä, koska se pilaantuu. Varmuusvarastoilla ostetaan kuitenkin aikaa. Tavoitteena on, että saamme poikkeusoloissakin järjestelmät nopeasti pystyyn”, Lounema kertoo.
Kansalaisia neuvotaan, että kotona tulisi olla valmius selvitä 72 tuntia sellaisessakin tilanteessa, että ruokaa ei voi hankkia, hanasta ei tule vettä ja sähkönjakelu katkeaa.
”Haja-asutusalueilla asuvat suomalaiset osaavat jo tottuneesti varautua sähkökatkoihin, joita myrskyt aiheuttavat aika ajoin. Kaupungeissa olisi syytä varautua vesikatkoihin – niistä on saatu kokemusta alueellisissa vesiongelmissa. Yhteiskunta voi järjestää vesijakelun, mutta kansalaisten tulee hankkia astioita veden kuljettamista tai säilyttämistä varten”, Tomi Lounema muistuttaa.
Ei pidä unohtaa naapuriapua
Lounema nostaa esiin myös henkisen näkökulman huoltovarmuuteen. Yhteiskuntarauha ja luottamus viranomaisiin ovat suomalaisille tyypillisiä piirteitä – tai ainakin ovat olleet.
”Yhteishenki, naapuriapu ja toisista välittäminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti silloin, jos jokin häiritsee vakauttamme. Tällaisen asenteen toivoisin säilyvän myös muuttuvassa maailmassa”, Lounema sanoo.
Turvallisuustrendit 2020-luvulla
• vihamielisen tahon hybridihyökkäys, joka voi sisältää monenlaista häirintää ja vaikuttamista • luonnon ääri-ilmiöiden aiheuttamat häiriöt infrastruktuurissa • taloudelliset häiriöt kuten kauppasodat
Lue lisää:
Mika Susi: Osaajapula uhkaa kyberturvallisuusalaa
Teija Tiilikainen: Hybridivaikuttaminen on kylmäävän laajaa
Kimmo Kohvakka: Turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan uusia valmiuksia
