Lämmin talvikin vaikuttaa ilmanlaatuun

Suomen ilmanlaatu on Helsingin seudun ympäristöpalvelujen mukaan kansainvälisessä vertailussa erinomaista. Pääkaupunkiseudullakin pienhiukkasten pitoisuudet ovat varsin matalia, liikenteen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet laskussa ja keväinen pölyisyys vähenee. Silti Helsingin ja sen ympäristön ilmanlaatua on tärkeää seurata, sillä ilmansaasteiden määrä voi kohota nopeastikin terveydelle haitalliseksi.

Miten Etelä-Suomen poikkeuksellisen lämmin talvi on vaikuttanut ilmanlaatuun, ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen?

Kaupunkialueilla nastarenkaiden aiheuttama pöly on heikentänyt ilmanlaatua talven kuivina päivinä vilkasliikenteisten teiden ja katujen varsilla. Toisaalta liikenteen seassa kävellään melko lyhyen aikaa, ja reittivalinnoillaankin voi vaikuttaa, minkälaista ilmaa hengittää.

Tänä talvena ei ole ollut kovia pakkasia, mikä on kaupunkien ilmanlaadun kannalta hyvä asia. Kylminä ja tyyninä pakkasaamuina liikenteen pakokaasut jäävät leijailemaan matalalle ja heikentävät ilmanlaatua.

Vielä on vaikea arvioida, miten poikkeuksellisen lämmin talvi vaikuttaa kevääseen. Yleensä keväällä hiukkaspitoisuus nousee, kun lumien sulaessa niihin kertyneet hiukkasvarastot kuivuvat ja nousevat ilmaan.

Yhteenveto koko talven ilmanlaadusta valmistuu maaliskuun ensimmäisellä viikolla, ja siihen voi tutustua sivulla www.hsy.fi/ilmanlaatu.

Miten HSY hyödyntää kehittyvää uutta teknologiaa ilmanlaadun tarkkailussa?

Testaamme parhaillaan useassa eri hankkeessa muutaman tuhannen euron keskihintaisia sensoreita, jotka täydentävät mittausten kattavuutta ja tarjoavat suuntaa antavaa tietoa. Näitä tietoja ei vielä automaattisesti siirretä karttamalliin, sillä sensoriteknologia on vasta kehittymässä riittävän luotettavaksi.

Asukkaiden koekäytössä on lisäksi edullisia muutaman kympin hintaisia sensoreita, joita voi käyttää pilottiverkoissa ja joukkoistamisessa. Luotettavien ja edullisten sensorien avulla voisi esimerkiksi rajoittaa asuntojen tai sairaaloiden ilmanvaihtoa lähiympäristön ilmanlaadun heikentyessä.

Miten HSY mittaa ilman epäpuhtauksia?

Meillä on 11 mittausasemaa, jotka tarkkailevat typpidioksidin, katupölyn, pienhiukkasten ja savun sekä otsonin määriä ympäri vuorokauden. Mittaustiedot julkaistaan automaattisesti asukkaiden ja muiden viranomaisten nähtäville.

Asukkaat voivat seurata ilmanlaatua tarkasta karttanäytöstä, jossa on myös ennuste tilanteen kehittymisestä lähitunteina. Taustalla on ilmanlaatua tunneittain esittävä karttamalli, jossa yhdistämme mittaustietoon tekoälyn avulla runsaasti muutakin taustatietoa, kuten maastonmuodot, säätilan ennusteineen, liikennemäärät ja ruuhkatiedot.

Ilmanlaatukarttaan voi tutustua netissä www.hsy.fi/ilmanlaatukartta ja sitä voi seurata myös metrojen ja raitiovaunujen näytöillä.

Mitä mittaukset kertovat?

Ilmanlaatu on pitkäjänteisen ilmansuojelutyön tuloksena yleisesti parantunut, ja asukkaiden altistuminen ilmansaasteille vähentynyt. Vakavampia ilmanlaadun häiriöitä on ollut vain kourallinen, ja raja-arvojen ylitykset ovat jääneet lyhyiksi. Pienhiukkaset ovat kuitenkin edelleen suurin ympäristöterveysriski.

Miten ilmanlaadun tarkkailu ja ennakointi vaikuttavat turvallisuuteen?

Ilmansaasteiden pitoisuuksien nousu yli turvarajojen aiheuttaa vakavan terveysriskin erityisesti lapsille, vanhuksille ja kroonisesti sairaille. Korkeat hiukkaspitoisuudet voivat esimerkiksi vaikuttaa sydän- ja hengityssairaiden oireisiin. Häiriötilanteiden tunnistaminen ja niistä varoittaminen on tärkeää erityisesti riskiryhmiin kuuluville.

Pääkaupunkiseudulla on ainoana alueena Suomessa varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkillisen heikkenemisen varalle. Se pohjautuu tiedotuskynnyksiin ja terveysperusteisiin raja-arvoihin, jotka eivät saisi ylittyä. Suunnitelmaan on myös koottu, miten prosessi etenee, kuka päättää ja kuka viestii. Ja kaikkea on myös harjoiteltu.

Millainen on viranomaisten työnjako ilmanlaadun tarkkailussa?

Lain mukaan kuntien pitää tarkkailla alueidensa ilmanlaatua. HSY huolehtii tavanomaisiin ilmansaasteisiin liittyvästä seurannasta pääkaupunkiseudulla sekä tiedottamisesta ja toimenpiteistä yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa. Pelastusviranomaiset vastaavat äkillisistä ja yllättävistä päästöistä, kuten tulipaloista tai kemikaalionnettomuuksista, ja HSY tukee mittaustiedolla heidän työtään. Ilmatieteen laitos puolestaan kokoaa tiedot ja tiedottaa laaja-alaisemmista ilmanlaadun ongelmista, kuten laajoista kaukokulkeumista.

Millä toimenpiteillä voitte vastata ilmanlaadun häiriöihin?

Rajojen ylittyessä keinoja ovat voimakas tiedotus ja varoittaminen eri kanavissa. Teoriassa olisi myös mahdollista muuttaa joukkoliikenne maksuttomaksi ja rajoittaa liikennettä, mutta siihen ei ole tarvinnut mennä. Jos ilmansaasteet pahenisivat asukkaiden terveyden kannalta vaarallisiksi, kunnan ympäristöjohtaja voi antaa pyynnön vaaratiedotteesta.

Miten viestintä toimii kriisitilanteissa?

Automaattisten kanaviemme lisäksi HSY:llä on toimialojen yhteinen ympärivuorokautinen kriisiviestinnän päivystys, jolla on käytössään tarvittaessa Virve-päätelaitteet HSY:n vesihuollon kautta.