Viranomaisverkko kaipaa villejäkin ideoita
Roottorit pyörivät vinhaa vauhtia, ja paineaalto pöllyttää asvalttikentän viereistä heinikkoa, kun Rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopteri nousee ilmaan ja katoaa sitten taivaanrantaan.
Tällä kertaa kyse ei ole kiireellisestä hälytyksestä, vaan ennalta sovitusta tehtävästä. Kopteri kuljettaa huoltomiehiä ja kalustoa Kotkan majakalle – majakan valvontajärjestelmät ovat kunnossapidon tarpeessa.
”Osa tehtävistä – kuten harjoitukset tai esimerkiksi majakoiden huollot – ovat sellaisia, jotka tiedämme hyvissä ajoin. Toki jos saamme kiireellisemmän tehtävän, hoidamme sen ensin”, Helsinki-Vantaalla työskentelevä lentomekaanikko Mikko Ketonen kertoo.
Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueella on vuosittain noin 750 hälytystehtävää, jotka jakautuvat kolmen tukikohdan eli Helsingin, Turun ja Rovaniemen kesken.
Viranomaisten välisen viestinnän on toimittava tehokkaasti, varmasti ja turvallisesti joka tilanteessa. Tästä pitää huolen viranomaisverkko Virve.
”Kannustan käyttämään mielikuvitusta”
Virve-verkon kivijalka uusiutuu lähivuosina, kun nykyisestä Tetra-teknologiasta siirrytään kaupallisen operaattorin mobiiliverkkoon. Virve-palveluja tarjoava Erillisverkot valitsee vuoden 2019 aikana kilpailutuksen kautta operaattorin, jonka 4G-verkon päälle tulee uuden sukupolven viranomaisverkko.
Viranomaiset tarvitsevat viestintäänsä yhä enemmän kuvia ja videoita, ja tämä aiheuttaa verkoille uusia vaatimuksia. Uuden sukupolven Virve 2.0:ssa viranomaiset voivat lähettää esimerkiksi onnettomuuspaikalta videokuvaa tarkemman tilannekuvan muodostamiseksi. Laajakaista mahdollistaa myös muun raskaamman datan siirron.
Virve 2.0 -palvelua kehittävä Erillisverkkojen palvelumuotoilija Reetta Siltasalmi-Kautto sanoo, että uuden teknologian pitää toimia jatkossakin luotettavasti niin maalla, merellä kuin ilmassa.
”Tässä vaiheessa on tärkeää kuunnella tarkasti asiakkaiden toiveita. Olen huhtikuusta 2019 lähtien kiertänyt tutustumassa eri organisaatioiden toimintaan. Olen sanonut, että otan vastaan kaikki villit, hyvät ja huonot ideat. Kannustan siis käyttämään mielikuvitusta: me Erillisverkoilla katsomme sitten, mitä tekniikka mahdollistaa.”
Siltasalmi-Kautto on vieraillut tähän mennessä noin 15 kohteessa Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueesta paloasemiin ja ensihoitoyksiköihin ja nähnyt konkreettisesti, kuinka Virve-laitteita käytetään. Hän on kiipeillyt paloautoissa, tutkinut Super Puma -helikopterin lattiasta kattoon ja tutustunut vartiolaiva Turvan toimintaan.
”Käynti esimerkiksi Pietariin liikennöivässä Allegro-junassa avasi minulle hyvin sitä, miksi asiakkaidemme arkeen tutustuminen on tärkeää. Juna kulkee 220 kilometriä tunnissa, ja raja- ja tulliviranomaiset tekevät työtään käytävillä seisten. Vauhti on jäätävää, eikä pystyssä pysy, jollei pidä jostain kiinni. Virve-laitteita täytyy pystyä silti käyttämään sujuvasti ja helposti.”
”Virven toimittava ilmassa ja pinnan alla”
Reetta Siltasalmi-Kautto sanoo, että Virve on jo nyt maailman paras viranomaisverkko – ja Erillisverkot haluaa tehdä siitä maailman parhaan myös tulevaisuudessa.
”Tällainen palveluiden kehittäminen eli asiakkaiden arkeen tutustuminen on meillä uusi tapa. Mutta onnistumme vain siten, että kehitämme tulevaisuuden teknologiaa tiivisti heitä kuunnellen. Virve 2.0:n kehitystyössä on äärimmäisen arvokasta saada palautetta suoraan käyttäjiltä.”
Lentomekaanikkona vuodesta 1998 Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueessa Helsingissä työskennellyt Mikko Ketonen kiittelee sitä, että eri viranomaisten toiveet, kritiikit ja tarpeet otetaan aidosti huomioon.
”Alusta asti on tuntunut siltä, että meitä on haluttu kuulla. Meillä on Virve-verkolle omia erityistarpeita, joista suurimmat koskevat riittävää peittoaluetta. Virve-laitteiden tulee toimia ilmassa kolmen kilometrin korkeudessa, ja välillä meripelastushelikopterimme operoivat kymmenien kilometrien päässä rannikolta. Viestiyhteys ei saa katketa myöskään pintapelastajan ollessa vedessä ja laitteiden hetkellisesti pinnan alla.”
Rajavartiolaitoksella on Suomessa viisi keskiraskasta Super Puma -helikopteria, joihin mahtuu viisi miehistön jäsentä ja 10-15 matkustajaa, kaksi Bell 412 -kopteria, joissa miehistöä on neljä ja matkustajia maksimissaan kymmenen, neljä yksimoottorista A119 Koala -helikopteria sekä kaksi Dornier-merivalvontakonetta.
”Elämme koko vartiolentolaivueen historiassa mielenkiintoisia aikoja, sillä jokaiseen helikopterityyppiimme tehdään tällä hetkellä jonkinlaista modifikaatiota. Päivitämme avioniikka- ja valvontajärjestelmiä, radiokalustoa ja viestivälineitä. Asennamme esimerkiksi 412-koptereihin lisää Virve-päätelaitteita. Virve-puhelin on ollut niissä aiemmin vain lentäjien käytössä, ja nyt niitä tulee Super Puman tavoin myös matkustamon puolelle”, Ketonen kertoo.
Kopteri selviytyy pahassakin myrskyssä
Rajavartiolaitos sai käyttöönsä kaksi uusinta, huippumodernia H215 Super Puma -kopteria vuonna 2016. Mikko Ketosen mukaan niiden myötä suorituskyky vartiolentolaivueen suorittamissa tehtävissä parani huomattavasti.
Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien – rajavalvonnan ja meripelastuksen – lisäksi tehtäväkenttään kuuluu useille eri viranomaisille suoritettavat virka-apulennot. Esimerkiksi poliisille annetaan virka-apua maa-alueen henkilöetsinnöissä, joissa H215-kopterin suorituskykyinen lämpökamera on auttanut monen henkilön löytymisessä.
Vankat kopterit selviävät kunnialla rankoistakin olosuhteista, kuten vaikka pelastustehtävistä öisen Itämeren syysmyrskyissä.
”Meripelastuskopterin päivystysmiehistöön kuuluu kaksi lentäjää, lentomekaanikko, ensihoitaja ja pintapelastajasta. Koko miehistön tilannetietoisuus pysyy hyvänä, sillä sekä ohjaamossa että matkustamossa on kookkaat näytöt, joihin on valittavissa tarvittaessa samat näkymät, kuten tutkakuvat, kartat, vinssikamera ja äärimmäisen tarkat lämpökameran kuvat.”
Super Puma -kopteri näytti kyntensä esimerkiksi syyskuussa 1994 autolautta Estonian pelastustehtävissä.
”Pystymme antamaan loukkaantuneille tehokasta ensihoitoa jo helikopterissa: Super Pumien sisällä on ambulanssia vastaava hoitovarustus, kuten defibrillaattori eli sydäniskuri, happijärjestelmä, ventilaattori, imulaite ja potilaspaarit. Kopteri pystyy toimimaan yhdellä tankkauksella neljä tuntia”, Ketonen kertoo.
”Virven sateenvarjo on huikea”
Virveä käyttävät Rajavartiolaitoksen lisäksi pelastustoimi, poliisitoimi, Puolustusvoimat, Tulli, sosiaali- ja terveystoimi, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot. Viikoittain Virven kautta kulkee 50 miljoonaa viestiä.
Missään muualla maailmassa ei ole yhtä toimivaa viranomaisviestintää ja -yhteistyötä kuin Suomessa. Virve-verkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1998, ja koko maan kattavaksi se valmistui 2002. Se mahdollistaa suojatut ryhmä- ja yksilöpuhelut, hätäkutsut ja lyhytsanomat luotettavasti myös verkon ruuhkatilanteissa.
Mikko Ketonen sanoo Virven rikkoneen viimeisenkin jään eri viranomaisten välillä.
”Viestintä ja tilannetietoisuus ovat huippuluokkaa, olemme kopterista sitten yhteydessä maastopalon sammutuksessa paikalliseen pelastusviranomaiseen, henkilöetsinnässä mukana olevaan poliisiin, ilma-aluksesta toiseen tai Rajavartiolaitoksen sisällä partioveneeseen tai yksittäiseen rajavartijaan – sateenvarjo on todella huikea.”
Vartiolentolaivueen ilma-alukset hoitavat suurimman osan viestinnästään Virven välityksellä. Ketonen naurahtaa olevansa hieman teknologiafriikki ja odottavansa jo innokkaana Virve 2.0:n tarjoamia uusia ominaisuuksia ja niiden testaamista ja käyttöä.
”Uskon ja toivon, että tiedonsiirtonopeus mullistuu. Jatkossa reaaliaikaisen videokuvan välittäminen Virve 2.0:n kautta auttaa vaikka metsäpalotilanteissa, kun pystymme välittämään sammutuksen aikana kopterista pelastuslaitokselle tiedot paloalueesta. Tai meripelastustehtävässä johtokeskus näkee onnettomuuspaikalta tilannekuvan, jota heidän on mahdollista käyttää johtamisen tukena.”
Virve 2.0:n ensivaiheen dataliittymät ovat asiakkaiden käytettävissä arviolta vuonna 2022. Nykyinen Virve jatkaa uuden verkon rinnalla ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.
”Täydellisiä järjestelmiä ei ole – se pitää ymmärtää heti alussa – mutta uskon, että Virve 2.0:n elinkaaren aikana ratkomme ongelmia yhteistyössä ja lopputulos on varmasti aikanaan todella hieno”, Ketonen sanoo.
