EU-kokoukset toivat poliisin dronet taivaalle

Pirkanmaalaisen poliisikolmikon maija karauttaa Finlandia-talon takanurmelle, Töölönlahden kupeeseen. Sisä-Suomen poliisin teknisenä tutkijana toimiva Aapo Hillman, liikennepoliisi Hannu Huhta-aho ja taktinen tutkija Tero Mettälä ovat saapuneet EU-kokouksen pääkallopaikalle. Finlandia-talon uumenissa kokoustavat tällä kertaa EU:n puolustus- ja ulkoministerit.

Tummanharmaan maijan takaosassa odottaa ilmaannousua kolme dronea eli miehittämätöntä ilma-alusta.

Poliisi tarkkailee droneilla EU-kokousten tapahtuma-alueita ja ihmisjoukkoja, valvoo ruuhkia sekä mustien autojen letkoja lentokentältä kokouspaikoille. Ilma-aluksissa olevien kamerajärjestelmien avulla poliisi saa lähetettyä reaaliaikaista tilannekuvaa operaation johdolle Pasilaan Tärkeä tehtävä on myös valvoa miehittämätöntä ilmailua ja puuttua luvattomaan lentotoimintaan.

Pian nurmikolla alkaa tapahtua. Parvi valkoposkihanhia nousee taivaalle ja peittää näkymää Finlandia-talon suuntaan.

”Juuri tällä hetkellä nuo ovat pahin uhka droneille”, vanhempi rikoskonstaapeli Hillman sanoo – eikä vitsaile.

Kun drone ja lintu törmäävät, voittajaa ei ole. Kansoitetuilla keskusta-alueilla voivat olla vaarassa myös kulkijat. Siksi kolmikon drone ei nouse ilmaan juuri nyt.

Drone-lentoja poliisikolmikko on kuitenkin tehnyt jo aiemmin päivällä. Partio on ottanut tilannekuvaa, ehtinyt tarkkailla ilmatilaa ja mahdollisia luvattomia lentäjiä eri puolilla Helsinkiä.

”Yksi luvaton lento on jäänyt tänään poliisin haaviin Kansalaistorilla”, Huhta-aho kertoo.

Joku rohkelikko oli nostanut dronensa ilmaan Musiikkitalon kupeessa, kivenheiton päässä Finlandia-talosta ja saanut teostaan sakkolapun käteensä.

Laittomasti lentävät vetoavat usein tietämättömyyteensä, mutta se ei riitä selitykseksi, poliisit kertovat. Linja on tiukka ja rangaistus 16 päiväsakkoa.

”Aika moni tajuaa tiukan suhtautumisen, kun tilannetta vertaa lentokentän turvallisuustarkastusten tärkeyteen. Harvalle tulee mieleen, että tilapäinen lentorajoitusalue saattaa olla voimassa myös siksi, että alue on varattu viranomaisille ja esimerkiksi miehitettyjen helikoptereiden käyttöön”, toteaa Finlandia-talolle käymään tullut ylikomisario Sami Hätönen.

Hätönen on Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan johtamisen asiantuntija ja opettaja, ja vastaa poliisin ilmatoiminnan johtamisesta EU-kokousten aikana.

Kokemusta Trump-Putinista

Poliisikolmikolla on takanaan yhteensä tuhansia lentominuutteja ja kokemusta korkean tason vierailuista. Viime vuonna Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat huippukokouksessa Helsingissä. Heinäkuussa alkanut Suomen EU-puheenjohtajakausi on tuonut vanhempi konstaapeli Huhta-ahon jo viidettä ja vanhempi konstaapeli Mettälän kolmatta kertaa dronen kahvaan Helsinkiin. Hillmanille keikka on kesän ensimmäinen, mutta hän on Huhta-ahon lailla ensimmäisiä poliiseja, jotka koulutettiin drone-lentäjiksi – virallisesti kauko-ohjaajaksi – kolmisen vuotta sitten. Nyt drone-koulutuksen on saanut noin 400 poliisia.

EU-puheenjohtajakausi on meille erinomainen operatiivinen harjoitus ja testi, kuinka pystymme toimimaan ilmassa.

Vaikka EU-puheenjohtajuus tuo Suomeen korkean tason virkamiehiä, dronet eivät valvo silloinkaan yötä päivää ilmassa. Lentoja tehdään tarpeen mukaan. Poliisilla on kuitenkin jatkuva valmius toteuttaa operaation johdon toiveita ydinkeskustan alueella, kuten esimerkiksi tarkistustehtäviä mielenosoituksiin liittyen.

”Mitä korkeampi riskiarvio on, sitä matalammalla kynnyksellä reagoimme”, Hätönen sanoo.

Esimerkiksi Putinin viimeisimmän vierailun aikana elokuussa droneja oli ilmassa hiukan enemmän kuin tavallisen EU-kokouksen aikana, mutta vähemmän kuin itsenäisyyspäivinä, jolloin valvontaa tarvitaan ympäri Helsinkiä.

Reaaliaikainen kuva on ykkösjuttu

Ylikomisario Hätösen mukaan EU-puheenjohtajakauden järjestelyt ovat sujuneet hyvin.

”EU-puheenjohtajakausi on meille erinomainen operatiivinen harjoitus ja testi, kuinka pystymme toimimaan ilmassa. Ilman näitä kokouksia olisi saattanut mennä jopa vuosia saavuttaa tämä osaamisen taso.”

Poliisin dronejen ottama kuva- ja videovirta helpottaa päätöksentekoa operaatioissa, koska tilanteet nähdään reaaliajassa Erillisverkkojen ja poliisin kuvansiirtojärjestelmän ansiosta. Poliisi ei ole pelkästään radioyhteyksien varassa. Lisäksi tiedonkulku nopeutuu. Kuvatiedostoja voidaan tarkistaa jälkikäteen Erillisverkkojen turvallisuussuojatuilta palvelemilta.

Hätösen mukaan ilmavalvonnassa tulee paras lopputulos, kun eri viranomaiset hyödyntävät keskenään kuvainformaatiota. Poliisilla on tarvittaessa virka-apuna Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien miehitettyä helikopterikalustoa ja mahdollisuus saada niiden ottamaa kuvaa.

”Tämä yhteistyö on ollut hyvä osoitus saumattomasta viranomaisyhteistyöstä. Viranomaisradioverkko Virve on meille yksi tärkeä viestiväline. Toimimme myös Tuve-verkossa, jossa viestivälineet ja alustat ovat yhteisiä. Viestinkulun täytyy olla saumatonta, jotta kaikkien osapuolten on turvallista toimia”, Hätönen toteaa.

Riskikartoituksen jälkeen taivaalle

Loputkin hanhiparvet ovat jättäneet Finlandia-talon nurmet. Lentotehtävä kutsuu. Aapo Hillman kävelee maijalle, hyppää etupenkille, nappaa tietokoneen syliinsä ja kirjautuu koneelle.

Lentäjän on aina ennen lentoa tehtävä riskikartoitus eli arvio muun muassa säästä, ilmavirroista, rakennuksista, lentoesteistä, ihmismäärästä, kaluston sopivuudesta ja signaalihäiriöistä. Hillman pisteyttää lentotehtävän riskit. Jos pisteytys nousee suureksi, lento voi jäädä tekemättä.

Riskikartoitus vie 5–10 minuuttia. Vaikka tilanne vaatisi toimintaa heti, riskianalyysi on ensin tehtävä. Aina.

Hillman pyytää lentoluvan poliisin lennonjohdolta, joka määrittelee korkeuden ja alueet, joilla dronella saa lentää.

Lopullisen päätöksen dronen lentämisestä tekee aina kuitenkin lentäjä.

Huhta-aho ryhtyy tähystäjäksi Hillmanille. Apurin tehtävänä on tarkkailla ilmatilaa, raportoida vaikkapa ilmaan pyrähtävistä hanhista sekä hoitaa viestiliikennettä.

”Pyrimme toimimaan rauhallisilla paikoilla. Lentäjälle on taattava työrauha ja työturvallisuus”, Huhta-aho sanoo.

Hillman valmistelee dronea, jonka propellien väli on yli metrin. Hän käy lentolaitteen tarkasti läpi: onko laitteeseen tullut murtumia, ovatko propellit ehjät ja virrat kunnossa. Pitääkö kompassi kalibroida?

Kaikki on kunnossa. Vielä propellit paikoilleen, ja pian tummanharmaa Mavic 2 on valmiina nousemaan ilmaan.

Hillman lähettää tiedon ilmatilan tarkkailun aloittamisesta viestiliikenteen hoitajalle. Huhta-aho varoittelee ohi ajavia pyöräilijöitä. Drone nousee ilmaan ja suuntaa aurinkoon Finlandia-taloa kohti.

Ruuhkapäivinä drone saattaa olla ilmassa yhteensä 20 tuntia, toisinaan vain muutaman minuutin. Akun puolesta lento voisi kestää näin kesäkeleillä lähes 30 minuuttia, mutta pakkasella kestokyky on hiukan vähemmän.

”Ja jos yhteys ohjaajan ja laitteen välillä katkeaa tai akku alkaa piiputtaa, drone palaa sinne mistä on lähtenytkin”, Hillman kertoo.

Mavic 2 palaa muutaman minuutin lennon jälkeen lähettäjänsä hoteisiin.

”Kopterin kuvaamaa aineistoa ei aina välitetä ilmatoiminnan johdolle. Välillä se tehdään vain tarvittaessa”, selittää Huhta-aho. Poikkeamat voidaan kertoa suullisestikin.

Lopuksi Hillman täyttää lokikirjan, johon merkitään, mitä ja missä on lennetty. Myös excel-taulukkoon kirjatut riskiarviot tilastoidaan.

Drone taipuu moneen tarkoitukseen

Kolmikko käyttää droneja myös perustehtävissään: liikennepoliisi Huhta-aho tien päällä ja valvonnassa, taktinen tutkija Mettälä ihmisten etsinnässä ja tekninen tutkija Hillman tutkintapaikkojen dokumentoinnissa.

Pyrkimys on, että drone olisi aina partion mukana.

”Jos dronea pitää lähteä hakemaan laitokselta, ollaan jo myöhässä”, Hillman sanoo.

Kolmikko harrastaa drone-lentoja myös vapaa-ajallaan – tekevät videoita ja kuvaavat still-kuvaa reissuistaan ja tärkeistä maisemista. Tuotokset löytyvät Instagramista. Huhta-aho tykkää rakentaa videoihinsa myös tarinoita.

”Ymppään ne Facebookiin kavereiden kiusaksi.”

Lue lisää aiheesta: Drone-laki parantaa ilmailuturvallisuutta