Dronet apuna maastopalojen torjunnassa
Maastopaloissa dronesta on apua tarkan palopaikan löytämisessä, esimerkiksi kun pelastuslaitokselle tulee savuhavaintoilmoitus syrjäiseltä alueelta, jossa ei ole tieverkkoja.
”Ilmakuvan ansiosta palopaikkaa ei tarvitse etsiä ajattamalla autoja edes takaisin pikkuteillä ja pussinperissä, ja tilannetta päästään katsomaan myös vaikeakulkuisimmillakin paikoilla, kuten kallionjyrkänteillä”, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Petri Nenonen.
”Ilmasta näkee myös parhaiten, mistä on lyhyin matka vetää letkut palopaikalle, mikä on paloalueen koko ja mihin suuntaan tuli on mahdollisesti leviämässä. Sen perusteella voidaan myös arvioida, tarvitaanko vaikeakulkuisessa maastossa lentosammutusta vai sammuuko palo todennäköisesti itsestään.”
Helikopterit tauolla, drone ilmassa
Droneista on hyötyä myös paloalueen jälkisammutustöiden aikaisessa valvonnassa. Sen sijaan varsinaisten sammutustöiden aikana niiden käyttö on rajatumpaa. Esimerkiksi Pyhärannan suuren maastopalon sammutustöiden aikana kesällä 2018 droneja ei turvallisuussyistä juurikaan lennätetty.
”Alueella toimivat samanaikaisesti Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikopterit sekä kulokone, joiden tankkaustaukojen aikana saimme aina luvan lennättämiseen. Toiminta lennokilla muiden ilma-alusten seassa ei ole mahdollista”, Nenonen kertoo.
Droneilla ei voi lentää lähellä tulta kuumuuden ja savunmuodostuksen takia, eikä lennokkia voi turvallisuussyistä lennättää maastossa työskentelevien sammuttajien yläpuolella, vaan pitää kuvata etäämmältä ja viistosta.”
Palavaa materiaalia voi lentää palokaasujen nostattamina jopa kilometrin päähän palopaikalta.
Yhdessä pelastuslaitoksen droneista on hyvän erottelukyvyn lämpökuvauskamera. Sen avulla muun muassa tunnistetaan maastopalon jälkivalvonnassa kuumat ja kytevät kohdat sekä mahdolliset paloalueen ulkopuolelle päätyneet heitteet. Nenonen kertoo, että palavaa materiaalia voi lentää palokaasujen nostattamina jopa kilometrin päähän palopaikalta.
”Pyhärannassa käytimme droneja paloalueiden – joita oli useampia – jälkitarkkailuun. Rutikuivaa maastoa tarkkailtiin päiväkausia, ja lopulta viimeisiä kuumia pesäkkeitä sammutettiin sankovedellä.”
Lintuperspektiivi auttaa tiedustelussa
Lintuperspektiiviin pääsy on Nenosen mielestä loistava asia tilannekuvan ja tiedustelun näkökulmasta.
”Erityistä hyötyä droneista on paikoissa, joihin ei ole järkevää tai turvallista jalkauttaa ketään tiedustelemaan, kuten maastopalo- tai maanvyöryalueella”, Nenonen kertoo.
”Myös öljyntorjunnassa lintuperspektiivi tuo lisäarvoa, sillä öljylautan laajuus hahmottuu selvästi paremmin kuin maan tasalta. Ilmasta on myös helppo nähdä päästön alkuperä, esimerkiksi oja, josta öljyä pääsee jokeen.”
Kollegat vitsailevat, että droneista on ollut paljon apua onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Jos sellainen on mukana peräkontissa, mitään ei yleensä tapahdu.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on jo jonkin aikaa ollut droneja ja niiden käyttöön koulutettua henkilökuntaa. Koulutukseen on sisältynyt sekä teoriaa että käytännön harjoittelua. Laitteet eivät kuitenkaan vielä ole mukana varsinaisissa operaatiorutiineissa.
”Koulutettuja ihmisiä ei vielä riitä kaikkiin vuoroihin, eikä vanhoissa johtoautoissa edes ole järkeviä tiloja drone-laatikolle. Tilanne korjautuu uuden kaluston myötä. Täällä kollegat vitsailevat, että droneista on ollut paljon apua onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Jos sellainen on mukana peräkontissa, mitään ei yleensä tapahdu.”
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen drone-kamerat tuottavat korkealaatuista videokuvaa ja suuren resoluution stillkuvia, joita Nenosen mukaan oli enemmistö esimerkiksi Pyhärannassa otetuista kuvista. Videot ja kuvat ladataan koneen muistikortilta johtoauton tietokoneelle, jossa ne ovat heti katsottavissa ja tarvittaessa käsiteltävissä.
”4K-videon reaaliaikainen katselu ja taltioiminen ei ole mahdollista nykyisten yhteyksien yli, vaikka olemme jo testanneet reaaliaikaista kuvansiirtoa mahdollistavia järjestelmiä. Dronen ohjauslaitteen näytöllä näkyvä kuva on sekin jo hämmästyttävän tarkka, joten sitä voi käyttää myös palon reaaliaikaiseen tarkkailuun”, Nenonen sanoo.
Ryhmävideopalvelu tehostaa käyttöä
Tapio Manninen Erillisverkoista on Nenosen kanssa samaa mieltä siitä, että kuvan siirto 4K-tarkkuuden videona on nykyisillä mobiiliyhteyksillä lähes mahdotonta. Lisäksi yhteyksien ruuhkautuminen esimerkiksi yleisötilaisuuksissa tuo tiedonsiirtoon lisäpulmia.
”Reaaliaikaisen kuvan siirtäminen kehittyy kuitenkin jatkuvasti, mikä parantaa dronen käyttömahdollisuuksia. Samoin videokuvan käsittely ja käytettävyys paranevat”, Manninen sanoo.
”Esimerkiksi Erillisverkkojen tuottamassa ryhmävideopalvelussa, jossa kuvaa siirretään reaaliajassa, eri viranomaiset voivat myös tarvittaessa hyödyntää yhdessä samaa dronekuvaa. Ilmatilaa ei tällöin ruuhkauteta tarpeettomasti.”
Ryhmävideopalvelu mahdollistaa videon, audion ja sijaintitietojen reaaliaikaisen jakamisen eri päätelaitteiden, toimijoiden ja jopa organisaatioiden välillä. Lisäksi siihen voidaan tuoda videokuvaa monipuolisesti eri lähteistä, dronejen ohella esimerkiksi ajoneuvo-, haalari- ja valvontakameroista. Videot myös tallennetaan mahdollista jälkikäsittelyä ja katselua varten.
”Palvelukokonaisuus parantaa tilannejohtamisen kokonaiskuvaa, säästää henkilöstöresursseja, lisää henkilöturvallisuutta ja kerää talteen materiaalia tutkinta-aineistoksi tai muuta jälkikäyttöä varten.”
