Drone on poliisille korvaamaton työkalu
”Dronet ovat jo mukana poliisin operatiivisessa toiminnassa, ja ne ovat korvaamattomia työkaluja. Tällaiselle kuvansiirtojärjestelmälle on ollut suuri tarve, emmekä enää pärjää ilman sitä”, Poliisiammattikorkeakoulussa toimiva ylikomisario Sami Hätönen sanoo.
Dronet eli miehittämättömät ilma-alukset liittyvät olennaisesti Erillisverkkojen ja poliisin reaaliaikaisen kuvansiirtojärjestelmän pilottihankkeeseen. Kesäkuussa 2018 käynnistynyt hanke on jo loppusuoralla, ja kokemukset ovat olleet niin hyviä, että järjestelmän käyttö yleistyy viranomaistoiminnassa lähivuosina varmasti.
Dronet olivat tositoimissa heinäkuussa, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat huippukokouksessa Helsingissä. Sen jälkeen järjestelmää on testattu ja poliiseja koulutettu käyttäjiksi.
”Meillä on dronejen käyttöä varten oma koulutusjärjestelmänsä. Vähän yli 300 kauko-ohjaajaa on koulutettu, ja noin 150 poliisia saadaan koulutettua tämän vuoden aikana. Se on jo aika iso määrä operatiivisessa toiminnassa olevista poliiseista”, Hätönen kertoo.
”Vaikka kyse on ollut pilotista, reaaliaikaisesta kuvanvälityksestä on tullut kriittinen osa poliisitoimintaa. Alkaa olla kiire tehdä päätöksiä, miten tästä edetään. Vähintään nyt saavutettu toiminnan taso pitää pystyä säilyttämään.”
Drone avuksi esimerkiksi piiritystilanteissa
Poliisi voi ottaa dronen avukseen hyvin monenlaisissa tehtävissä. Sitä on käytetty jo muun muassa piiritystilanteissa ja mielenosoitusten valvonnassa. Drone tukee poliisin työtä, sillä sen voi lähettää tekemään aikaa vieviä, vaikeita ja vaarallisia tehtäviä.
Dronen eli miehittämättömän ilma-aluksen lähettämää ryhmävideota voidaan seurata esimerkiksi poliisin johtokeskuksessa reaaliaikaisena tai katsoa myöhemmin tallenteelta.
”Tuote on toimiva, helppokäyttöinen ja meidän toimintaamme sopiva. Kehitettävää on yhä luotettavuudessa, käytettävyydessä ja osittain myös ominaisuuksissa. Kuvanvälityslaitteiston pitäisi kuulua jokaisen kauko-ohjaajan henkilökohtaisiin varusteisiin ja olla käytettävissä heti, kun sitä tarvitaan. Tähän saakka meidän on pitänyt etukäteen tietää, missä operaatiossa reaaliaikaista kuvanvälitystä ja mahdollisesti dronea tarvitaan, ja varautua sen mukaan. Myös käytössä oleva terminoitu internet-yhteys saisi olla nopeampi ja vakaampi”, Hätönen listaa kehitystarpeita.
”Uusi ja innostava hanke”
Erillisverkkojen ja poliisin pilottihanke päättyy maalis–huhtikuun vaihteessa. Erillisverkkojen johtaja Markku Järvinen sanoo, että järjestelmä on silloin tuotantovalmis.
”Tämä on ollut koko meidän porukallemme uusi ja innostava hanke. Sitä on ollut meiltä tekemässä kuusi seitsemän henkeä”, Järvinen kertoo.
Järvisen mukaan järjestelmän käytettävyys paranee entisestään, kun mobiiliverkko Virve 2.0 tulee viranomaisten käyttöön lähivuosina.
”Tällä hetkellä pilotissa käytetään Erillisverkkojen SIM-korttia, jossa ei ole vielä tulevaisuuden ominaisuuksia kuten altapurkua ja priorisointia. Kun Virve 2.0 on käytössä, datansaatavuus ja luotettavuus paranevat huomattavasti.”
Järvisen mukaan drone-järjestelmää on tarjottu muillekin Erillisverkkojen asiakkaille. Sitä voivat hyödyntää muun muassa pelastuslaitokset, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos.
”Käyttömahdollisuuksia tulee koko ajan lisää, ja niissä on vain mielikuvitus rajana. Esimerkiksi voimalinjoilta voidaan tarkistaa vauriot, ja droneen voidaan liittää lämpökamera kadonneiden etsinnässä. Lähtökohtamme on, että drone-käyttäjien määrä monikertaistuu, ja tästä voi tulla merkittävä osa Suomen turvallisuusviranomaisten operatiivista toimintaa. Dronejen lisäksi samaa järjestelmää käyttäen voidaan välittää kuvaa myös ajoneuvo- ja asukameroista.”
Järvisen mukaan Erillisverkot tarjoaa asiakkailleen kokonaispaketin: mobiiliyhteyden, kiinteän tietoliikenteen, tietoturvan, valvonnan sekä konesalipalvelut laitetiloineen ja palvelimineen. Asiakkaat vastaavat itse drone-laitteiden hankinnasta ja käyttämisestä.
”Huolehdimme asiakkaan käyttökokemuksen laadukkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta ja eheydestä. Toki kokonaisuus muokataan toiveiden ja tarpeiden mukaan sellaiseksi, että asiakas saa palvelusta kaiken irti.”
”Gatwickissa oli todellista häirintää”
Dronet avaavat viranomaisten työhön paljon uusia mahdollisuuksia, mutta ne ovat myös uusi turvallisuusriski. Laitteiden harrastekäyttö yleistyy jatkuvasti, ja ne alkavat olla hinnoiltaankin yhä useamman hankittavissa. On arvioitu, että koko drone-liiketoiminnan arvo on maailmanlaajuisesti yli 100 miljardia euroa.
Britanniassa jouduttiin juuri ennen joulua rajoittamaan Gatwickin lentokentän liikennettä kolmen päivän ajan, kun kentällä havaittiin tunnistamattomia droneja. Kentän sulkemiset haittasivat kymmenientuhansien ihmisten joulumatkailua ja yli tuhatta lentoa.
Kansainvälistä huomiota herättäneeseen tapaukseen on saatu lisävalaistusta vasta viime päivinä. BBC:n uutisen ja viranomaisten mukaan kyse oli drone-hyökkäyksestä.
”Gatwickin häirintä vaikuttaisi olleen todellista. On hieman omituista, ettei tapahtumista ole aiemmin kerrottu avoimemmin. Tilanteesta kun pitäisi pystyä ottamaan opiksi”, ylikomisario Sami Hätönen sanoo.
”Olemme tiedostaneet droneihin liittyvät uhat. Jos ne ovat mahdollisuus, ne ovat vähintään yhtä iso uhka meille ja koko yhteiskunnan turvallisuudelle. Olen lakonisesti todennut, että uhka ilmasta on tullut jäädäkseen. Sille ei voi mitään, ja meidän pitää vain sopeutua siihen.”
”Vaikka meillä olisi kuinka tiukat liikennesäännöt tai -valvonta, kuka vain voi ottaa auton ja ajaa ihmisjoukkoon. Aivan sama koskee ilmaliikennettä. Uhka ilmasta on ehkä vielä ennalta arvaamattomampi, ja siltä on vaikeampi etukäteen suojautua.”
