Jos pääkaupunkiseutu pimenee, Krivat auttaa
Ei tarvitse lukea Ilkka Remeksen Jäätyvää helvettiä ymmärtääkseen, millaista haittaa vähänkin pitkäkestoisempi sähkökatko aiheuttaisi kylmänä talvipäivänä pääkaupunkiseudulla.
Vaikka yhteiskunta on periaatteessa varautunut sähkönsaannin katkeamiseen, erityisesti suurten kaupunkikerrostalojen asukkaiden arki muuttuisi nopeasti kestämättömäksi valojen sammuessa, vesihanojen kuivuessa, hissien pysähtyessä, huoneiden kylmetessä, pakastinten sulaessa ja matkapuhelinverkkojen hyytyessä yksi toisensa jälkeen.
Kauppojen ovet pysyisivät lukittuna, kiskoliikenne seisahtuisi ja autot jäisivät tankkaamatta. Käteistä ei saisi mistään. Sairaaloissa leikkaukset jäisivät tekemättä ja vanhainkotien asukkeja alettaisiin evakuoida.
Suomessa on onneksi toimiva sähköjärjestelmä, jossa isot häiriöt ovat olleet harvinaisia. Jatkuvuuskonsultti Juha Rautava muistuttaa kuitenkin, että vaikka jakeluverkkoja on viime vuosina lujitettu aktiivisesti säänkestäviksi, riskit ovat lisääntyneet energian tuotannossa ja tuonnissa.
”Suomen sähköjärjestelmästä on poistunut runsaasti perinteistä voimalakapasiteettia, sillä sähkö on historiallisen halpaa. Pohjoismainen sähköverkko on mitoitettu kestämään yhden ison tuotantoyksikön tai siirtoyhteyden yllättävä poistuminen verkosta. Mutta jo kahden suurimman yksikön samanaikainen häiriö voisi johtaa sähkönkäytön rajoituksiin ja kohonneeseen katkoksen riskiin verkossa.”
Sähköverkon toiminta on tasapainoilua
Sähköjärjestelmän on oltava koko ajan tasapainossa samaan tapaan kuin vaa’an, jonka molemmissa kupeissa on saman verran painoa. Sähköverkon vaakakupeissa ovat kulutus ja tuotanto. Tasapaino säilyy, kunhan molempien paino lisääntyy tai vähenee samanaikaisesti.
”Liian suuret kertamuutokset ovat vaikeita hallita, joten kuormaa pitää lisätä tai vähentää ja tehdä vastaavat muutokset tuotannossa pienin askelin”, Rautava kuvaa prosessia.
Sähköverkon tasapaino säilyy, kunhan kulutus ja tuotanto lisääntyvät tai vähenevät samanaikaisesti.
”Kokonaista kaupunkia ei siten voi valaista yhdestä nappulasta, vaan sähköt ja tuotanto sen kattamiseksi on kytkettävä päälle muuntamo ja kaupunginosa kerrallaan. Se vie aikaa. Isommat heilahdukset uhkaisivat järjestelmän tasapainoa.”
Jos tasapaino pettäisi, se näkyisi vastaavasti sähkövirran taajuuden nousuna tai laskuna 50 hertsin vakioarvostaan. Verkkovirralle sallittu taajuuden heittely on vain prosentin luokkaa, sillä suuremmat heilahdukset häiritsisivät erilaisten laitteiden toimintaa.
Pääkaupunkiseutu ja vaativa verkko
Sähköjärjestelmän ylläpitäjän näkökulmasta pääkaupunkiseutu eroaa muusta maasta väentiheytensä, oman energiantuotantonsa ja verkkonsa monipolvisuuden takia.
”Jos ajatellaan valtakunnan sähköverkkoa kokonaisuutena, joka on koottu palapelin palasista, pääkaupunkiseudulla ja suurissa aluekeskuksissa on enemmän ja pienempiä palasia kuin muualla. Pääkaupunkiseudun vahvuutena ovat omat voimalat, joiden varassa verkko saadaan nostettua pystyyn myös ilman valtakunnanverkosta saatavaa siemensähköä”, Rautava kuvailee.
”Siellä on myös useita rinnakkaisia toimijoita pienellä alueella. Se edellyttää sujuvaa yhteistyötä häiriötilanteissa, jotta häiriön vaikutukset saadaan minimoitua.”
Helsingissä ja sen naapurikunnissa verkon toiminnasta vastaavat kantaverkkoyhtiö Fingrid, Helen Sähköverkko, Vantaan Energia Sähköverkot sekä Caruna. Verkon ylösajo pitää tehdä erittäin tarkasti ja niin, että kaikki tietävät koko ajan, mitä kukin on tekemässä.
”Jos pääkaupunkiseutu ja sen miljoona ihmistä olisivat pimeässä ilman sähköjä ja vastaavasti isoja tuotantolaitoksia ilman kuormaa, tilanteen purkaminen olisi monipolvinen ja hidas operaatio, joka alkaisi kunkin toimijan oman verkkoalueen keskeltä. Valaistuja alueita laajennettaisiin kortteli ja kaupunginosa kerrallaan ja samalla tuotanto ajettaisiin asteittain ylös”, Rautava kuvaa.
Tällaisessa operaatiossa hyvä tilannekuva on elintärkeä, sillä kukin osapuoli tekee tahollaan kokonaisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä.
”Kun kukin lisää vuorotellen painoja yhteiseen vaakakuppiin, tarvitaan tilannekuvan lisäksi myös mahdollisuutta viestiä muille. Tarvitaan myös etukäteen mietittyä työn ja vastuiden jakoa sekä suunnitelmaa siitä, missä järjestyksessä asiat tehdään.”
Krivat auttaa tilannekuvan saamisessa
Puhelimen ja kartan yhdistelmä on vähimmäisvaatimus tilannekuvan saamiseen. Vain niiden avulla tietää, että puhutaan samasta solupisteestä sekä päästään varmistamaan, mikä on alueen kulutus ja voidaan sopia siitä, voidaanko se kytkeä verkkoon ja kuka sen tekee.
”Tällaisessa Virven puheryhmä, jossa kaikki kuulevat. mitä kukin sanoo, on välttämätön”, Rautava kertoo.
”Jos kuitenkin halutaan vielä parempi käsitys tilanteesta, tarvitaan Krivat-näyttö. Siinä näkyvät eri toimijoiden sähköverkkojen tilanteet, teiden kunto ja ajettavuus sekä operaattoriverkkojen toiminta ja katvealueet.”
”Silloin sitä voidaan käyttää käyttökeskuksen lisäksi kriisin johtoryhmässä, tilannekeskuksessa, kriisiviestinnässä ja tietotekniikkakeskuksessa. Saatavia hyötyjä voi edelleen lisätä yhdistämällä palvelun käyttöön Virve-puhelimet ja niiden paikkatiedot”, Rautava listaa käyttökohteita.
Krivatista saa suurimman hyödyn, kun käyttö on suunniteltu osaksi sähköverkkoyrityksen jatkuvuudenhallintaa.
”Mutta jos toiminta on Krivatin varassa, sen pitää myös toimia blackout-tilanteessa. Verkko on itsessään varmennettu, mutta yritysten on varmistettava, että myös yhteydet omasta järjestelmästä Krivatin lähimpään liityntäpisteeseen todellakin toimivat kaikissa olosuhteissa”, Rautava pohtii.
”Olisi hyvä tutkia mahdollisuutta, että Krivat voisi kokonaisuudessaan tukeutua Turvallisuusverkko Tuveen ja olla yksi sen palvelu. Se olisi järkevää siinäkin mielessä, että se mahdollistaisi operaattorien yhteistyön lisäksi myös viranomaisyhteistyön pitkän katkoksen selvittelyssä. Tuve olisi alustana helpoin ratkaisu, ja sillä olisi nykyistä huomattavasti enemmän liityntäpisteitä.”
Juha Rautavalla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus työskentelystä viestiliikenteen, tietoturvallisuuden ja tietoliikenteen parissa. Hän on työskennellyt eri puolilla puolustusvoimia ja ollut mukana mm. Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmässä (VAHTI) sekä Puolustushallinnon edustaja Tuve-turvallisuusverkkotoiminnan hankkeissa. Rautava oli myös mukana toteuttamassa PV:n verkko-operaattoritoiminnan liikkeenluovutusta Erillisverkkojen tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle.
