Tekoäly tuo älykkäät apulaiset hoitotyöhön
Tekoälyä ja robotiikkaa on esitetty yhdeksi sote-uudistuksen pelastajaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi -julkaisun mukaan robotiikkaa voidaan hyödyntää omahoidossa, omaishoitajien tukena hoitotehtävissä, hallinnossa ja työn organisoinnissa.
Raportissa todetaan, että ”robotiikalla voidaan korvata välillistä asiakasaikaa, kuten tarvikkeiden ja laitteiden siirtelyä, aterioiden kuljetusta sekä osaa lääkehoidosta”. Konkreettisista hoitoon liittyvistä tehtävistä roboteille voisivat sopia muun muassa potilaan nostaminen, siirtäminen ja liikkumisen avustaminen. STM:n päätelmät pohjaavat pitkälti EVA:n julkaisemaan Enemmän inhimillistä hoivaa -raporttiin, jonka mukaan 20 prosenttia hoitohenkilökunnan nyt tekemästä työstä voidaan korvata roboteilla.
Robotiikkaa kohdennetusti tarpeeseen
”Hoiva on aina toisen ihmisen tarpeisiin vastaamista. Siksi on ymmärrettävä tilannekohtaisesti, mitä kukin ihminen tarvitsee kussakin tilanteessa ja voiko teknologia auttaa tässä tehtävässä”, Jyväskylän yliopiston hoivan ja ikääntymisen huippututkimusyksikön tutkija sekä Tampereen yliopiston robotiikan tutkija Lina Van Aerschot sanoo.
Verikokeen ottaminen on hyvä esimerkki. Siinä hoitajan tapaaminen, muutaman sanan vaihtaminen ja hoitajan kokemuksen tuoma ymmärrys potilaan reaktioista määrää pitkälti, miten verikokeen otto onnistuu. Inhimillinen kosketus ja reagointi potilaan reaktioihin ovat tärkeitä.
Robotiikka ja tekoäly voivat periaatteessa parantaa hoidon laatua, kun inhimilliset virheet poistuvat. Tällä hetkellä robotit kuitenkin toimivat vielä rajatuissa ja vakioiduissa tehtävissä. Ne toimivat tietyllä tavalla, kun niille annetaan ärsyke ennalta ohjelmoiduista vaihtoehdoista.
Esimerkiksi hoivarobottihylje Paro reagoi positiivisesti paijaamiseen ja siihen, että sille puhutaan. Toinen esimerkki on vanhusten palvelutaloissa kokeiltu jumppaohjaajaksi ohjelmoitu Zora-robotti.
”Zora on viihdykkeenä hyvä, mutta se ei tuo hoivatyöhön välttämättä helpotusta tai paranna hoivan laatua. Toistaiseksi markkinoilla on hyvin vähän robotiikkaa, joka toisi jotain todellista muutosta tai merkitystä hoitotyöhön”, Aerschot sanoo.
Millaisen yhteiskunnan haluamme
Ihminen hämmentyy, kun hän huomaa, että konemainen robotti käyttäytyy ihmisen tavoin.
”Lapsi tai muistisairas vanhus voi luulla, että elävän oloinen sekä ihmisenlailla kommunikoiva ja toimiva robotti onkin ihminen. Meidän pitää kysyä, onko meillä oikeus huijata muistisairasta ihmistä tai vammaista lasta uskomaan, että robottihylje on oikea lemmikki – ja saada näin potilas olemaan rauhallisesti”, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori ja palkittu aivotutkija Minna Huotilainen huomauttaa.
Kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen robottien käytön etiikasta ja juridiikasta: Kuka vastaa, jos robotti tekee vahinkoa aiheuttavan virheen?
Toinen eettinen ja juridinen kysymys herää robottien vastuusta: kuka vastaa, jos robotti tekee vahinkoa aiheuttavan virheen? Painava ja voimakas avustava robotti voi virheellisesti toimiessaan puristaa potilaan kuoliaaksi. Entä miten toimitaan, jos tietoverkossa oleva robotti kaapataan ja sen avulla autetaan rikosten teossa?
”Keskusteluissa on tullut esille rasistinen tekoäly, jossa tekoäly oppii opettajansa asenteista ja alkaa itsenäisesti toimiessaan käyttäytyä koko ajan rasistisemmin”, Huotilainen sanoo.
Kauhuskenaariona Huotilainen kertoo mahdollisuudesta kehittää robotti, joka opettaa pienelle lapselle puhumista, on hänen seuranaan ja vahtii häntä parikin viikkoa ilman muiden ihmisten kontaktia.
”Jos meillä on tällaisia robotteja saatavilla, joku niitä hankkii. Sellaisessa tilanteessa olemme yhteiskuntana jo myöhässä. Siksi meidän on päätettävä nyt, haluammeko edetä tähän suuntaan”, Huotilainen sanoo.
Ihmisen kohtaaminen tärkeää terveydelle
Automaatioteknologiaa ja tekoälyyn perustuvia analysoivia ohjelmistoja käytetään enenevässä määrin hoivaa tarvitsevien valvontaan. Niillä tarkkaillaan muun muassa, liikutaanko hoitohuoneessa tai onko potilaalla märät vaipat. Vaikka teknologia auttaa hoitoa, se ei ole ongelmatonta.
”Jos monitoroivaa teknologiaa käytetään laajasti, se muuttaa kanssakäymistä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa. Jos ajattelemme, että potilasta voidaan hoitaa niin, ettei häntä mennä katsomaan, ulkoistamme teknologialle sen osan hoitotyötä, jossa katsotaan ihmisen kokonaishyvinvointia”, Aerschot sanoo.
Eikä kyse ole yksin fyysisestä hyvinvoinnista, vaan pitkälti turvallisuudentunteesta ja ihmisen kokonaisterveydestä.
”Monissa terveystieteellisissä tutkimuksissa on selvinnyt, että sosiaaliset suhteet ja tunne kuulumisesta osaksi yhteisöä ovat ihmisen hyvinvoinnille tärkeämpää kuin lääketieteelliset mittarit, kuten verenpaine, kolesteroliarvot, ylipaino tai alkoholinkäyttö. Toisen ihmisen kohtaaminen on tärkeää”, Aerschot sanoo.
Robotti auttaa raskaassa työssä
Mutta kyllä roboteista on paljon apua hoitotyössä. Kaikki raskas nostaminen sopii hyvin robotille, jolloin se on selkeä apulaite. Kehittyneemmät robotit oppivat toimimaan ilman hoitohenkilökuntaa ja reagoimaan esimerkiksi potilaan horjuntaan.
Aerschot kertoo Tokiossa alan messuilla näkemästään robotista.
”Eniten potentiaalia näin pyörätuolista kehitetyllä laitteella, joka siirtää potilaan sängystä vessaan. Se on selkeä yhteen tarpeeseen kehitetty apuväline, joka helpottaa sekä potilaan että hoitohenkilökunnan työtä. Sen sijaan yleiskäyttöistä hoivarobottia ei ole näköpiirissä ihan lähivuosina”, Aerschot toteaa.
Ikääntymisen ja robotiikan tutkija Lina Van Aerschot robottien käytöstä hoitotyössä: Ihminen kaipaa emotionaalista kohtaamista ja vuorovaikutusta eli toisen ihmisen, joka on hänestä kiinnostunut. Tätä robotit tai tekoäly ei voi koskaan tuottaa.
Miten potilaiden turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa, jos robotteja kuitenkin tulee ihmisten rinnalle ja tilalle hoitotyöhön?
”Ihmisellä on kyky empatiaan, ja hän osaa huomioida samaan aikaan erilaisia sosiaalisia, emotionaalisia ja käytännöllisiä tarpeita. Robotti voi simuloida tunnereaktioita, mutta ei voi tuottaa samalla tasolla turvallisuutta kuin aito hoitaja. Ihminen kaipaa emotionaalista kohtaamista ja vuorovaikutusta eli toisen ihmisen, joka on hänestä kiinnostunut. Tätä robotit tai tekoäly ei voi koskaan tuottaa”, Aerschot painottaa.
