Informaatiovaikuttaminen uhkaa vapaata mediaa
Valeuutiset, informaatiovaikuttaminen, kyberhyökkäykset, vihapuhe ja hybridisodankäynti koskettavat toimittajia sekä uutisaiheina että henkilökohtaisesti. Toimittajien kyky välittää kansalaisille luotettavaa ja faktoihin perustuvaa tietoa korostuu epävakauden aikoina. Siksi toimittajien työn turvaaminen ja valmiuksien kehittäminen on otettu vakavasti mediataloissa.
”Informaatiovaikuttaminen on noussut viime vuoden aikana uutena uhkakuvana ylitse muiden. Meillä on kyllä teknisesti hyvät valmiudet toimia poikkeusoloissa, mutta informaatiovaikuttamisen torjunnassa on vielä paljon tehtävää. Se on vakava uhka, sillä se pyrkii vaikuttamaan journalistisiin sisältöihin”, sanoo Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan hallintopäällikkö Kaj Backman.
Suoran manipuloinnin ohella Backman nostaa esille ne tilanteet, joissa toimittajiin pyritään vaikuttamaan hienovaraisesti niin, ettei hän edes sitä huomaa.
”Informaatiovaikuttaminen on nyt niin sofistikoitunutta, ettemme edes aina tajua, että meitä voidaan käyttää jonkin ulkopuolisen tahon välineenä. Tämä on uusi ja vakava asia kaikille mediataloille.”
Informaatiovaikuttaminen on sukua lobbaamiselle, mutta sen taustavoimat ovat vahvemmat ja keinovalikoima laajempi.
”Informaatiovaikuttamisen taustalla on tyypillisesti valtiollinen toimija, jolla on käytössään huomattavasti enemmän kapasiteettia kuin yksittäisellä puolueella, yrityksellä tai muulla intressiryhmällä.”
Suomalaismedia hyökkäyskohteena
Informaatiovaikuttaminen on noussut uhkaamaan vapaata ja vastuullista mediaa. Suomalaismediakin on ollut valtiollisten vaikuttamisyritysten kohteena. Siksi informaatiovaikuttamisen toimintamekanismeihin perehtyminen ja uhkien torjuntamekanismien luominen ovat jokaisen suomalaisen mediatalon työlistalla.
”Luotettava tieto on myös huoltovarmuuskysymys, kun väärää tietoa liikkuu verkossa yhä enemmän”, sanoo Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen.
Tero Koskinen: Luotettava tieto on myös huoltovarmuuskysymys.
Mediayritykset ovat mukana muun muassa huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Digipoolin johtamassa kyberharjoituksessa sekä Mediapoolin järjestämissä koulutuksissa.
”Kyberiskut ja informaatiovaikuttaminen eivät ole pelkästään poikkeusolojen ongelma, siksi varautumista pitää harjoitella arjen työssä. Medialla on tarve löytää ja korjata heikkoja kohtiaan. Toimittajien kouluttaminen informaatiovaikuttamisen torjuntaan on tärkeä tapa varautua”, Koskinen sanoo.
Valmius myös poikkeustilassa
Yleisradion toimintaa säätelevä laki määrää, että yhtiön on kyettävä hoitamaan laissa määritellyt velvoitteensa myös poikkeusoloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä normaaliajan palvelutason säilyttämistä mahdollisimman pitkään että kykyä ajaa se hallitusti alas. Tietyn rajan alle ei kuitenkaan saa mennä.
”Yleisradion on pidettävä aina yllä vähintään yhtä suomen- ja yhtä ruotsinkielistä radiokanavaa, käytännössä Yle Radio Suomea ja Yle Vegaa, yhtä kaksikielistä tv-kanavaa eli TV1:tä sekä teksti-tv:n ja internetin palveluja suomeksi ja ruotsiksi. Tämän lisäksi meidän on huolehdittava kyvystämme välittää viranomaistiedotteita.”
Poikkeusolojen lisäksi Ylen on varauduttava myös normaaliolojen häiriötilanteisiin. Sekä niitä että poikkeusoloja varten Ylessä on mittavat varautumissuunnitelmat.
”Suunnitelmat kattavat kaiken alkaen siitä, miten valmistaudumme siirtymään häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa toisenlaiseen toimintatapaan aina siihen pisteeseen, miten palaudumme takaisin normaalitilaan. Harjoittelemme säännöllisesti näitä toimia, ja meillä on hyvä etukäteisvalmistelu kaikkiin tilanteisiin”, Backman sanoo
Suunnitelmia päivitetään jatkuvasti, kun tilannekuva ympärillä muuttuu ja myös siksi, että Ylen omat toimintatavat ja organisaatio muuttuvat. Isossa organisaatiossa jo uusien työntekijöiden perehdytys poikkeusolojen valmiuksiin vaatii omat resurssinsa.
Vastuullinen media ei tarvitse sensuuria
Yleisradiolaki säätelee median toimintaa poikkeusoloissa. Muilla medioilla on sananvapauslain puitteissa toimintavapaus kaikissa oloissa.
”Journalistiset päätökset tehdään mediataloissa kaikissa oloissa toimitusten sisällä. Tämä on asia, josta viranomaisia on välillä syytä muistuttaa”, Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen sanoo.
”Suomessa kynnys on hyvin korkealla, että median toimintaa lähdettäisiin sensuurin keinoilla tai painostamalla rajoittamaan. Kriisitilanteessa media kuitenkin tukee viranomaisten ja valtiovallan toimintaa, mutta on samalla ensisijaisesti vastuussa lukijoilleen”, toteaa Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi.
Yhteiskunnan eri intressipiirien laaja yhteistyö luo pohjaa myös median toiminnalle kaikissa oloissa: samalla kun media ylläpitää rooliaan vallan vahtikoirana, se on tarvittaessa vastuullisesti yksi kansallisen yhteistyön osapuoli.
”On tärkeää, että media kuitenkin säilyttää myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kriittisen asenteensa ja roolinsa vallan vahtikoirana”, Villi painottaa.
Vaikka varsinaista sensuuria ei ole määritelty, Villi uskoo, että median sisällä on poikkeusoloissa jonkinasteinen itsesensuuri, joka säätelee, mitä julkaistaan ja mitä ei. Jo normaalioloissa median sisällä on sellaista tietoa, mitä ei julkaista syystä tai toisesta.
Vapauteen liittyy myös vastuu.
”Journalistisissa päätöksissä kannattaa huomioida maan turvallisuuteen liittyvät tekijät, ja viranomaisten näkemyksiä on hyvä kuunnella. Tämä on osa normaalia yhteistyötä median ja viranomaisten välillä”, Koskinen sanoo.
Media-ala on varautunut erilaisiin tilanteisiin ja valmis tarvittaessa itse säätelemään toimintaansa. Näin torjutaan se, että poliitikot tai viranomaiset ryhtyisivät puuttumaan median toimintaan.
Yhteistyössä uhkia torjumaan
Vaikka maassa olisi kriisitilanne tai jouduttaisiin poikkeustilaan, journalistien perustyö jatkuu Yleisradiossa ennallaan.
”Ydintehtävä ei muutu. Luotettavan ja riippumattoman tiedon ja sisällön tarjoaminen jatkuu kaikissa oloissa”, Kaj Backman sanoo.
Backman vakuuttaa, että ennakkosensuuri ei astu missään tilanteessa rajoittamaan työtä.
Yleisradion toimittajia harjoitetaan säännöllisesti poikkeusolojen tilanteisiin, ja he ovat tietoisia poikkeustilanteiden asettamista vaatimuksista, kuten toiminnasta suljetuissa maanalaisissa tiloissa.
”Lähes kaikilla toimittajillamme on valmiudet toimia näissä vaativissa olosuhteissa. Kun harjoittelemme näitä tilanteita varten, pyrimme vaihtamaan porukkaa mahdollisimman paljon.”
Yleisradion toimittajille ei lähtökohtaisesti tehdä turvaselvitystä, mutta rajoitteita toki on.
”Toimiminen rikollisessa tai äärijärjestössä ei sovi toimittajan työlle. Riippumattomuus ja luotettavuus ovat meidän työntekijöidemme tärkeä ammatillinen ominaisuus.”
Maaliskuun 2018 lopussa mediatalot harjoittelivat mahdollisen kyberhyökkäyksen varalta. Tässä yhteydessä tuli ilmi se, miten tärkeitä toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonjako ovat.
Koko media-ala on tiedostanut informaatiovaikuttamisen uhan.
”Informaatiovaikuttamisen uhka nousi harjoituksen aikana vahvasti esille. Koko media-ala on tiedostanut asian. Toimittajien valmentaminen sitä torjumaan on koko ajan tärkeämpi seikka, kun mediatalot varautuvat häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin”, Backman sanoo.
