Kesä- ja talvimyrsky eroavat toisistaan paljon
Usein puhutaan, miten talvi yllättää autoilijat, mutta meteorologeille enemmän yllätyksiä tuo kesä. Vaikka sään ennustemallit ovat kehittyneet ja tarkentuneet jatkuvasti, kesän rajuilmojen tarkka ennustaminen on edelleen vaikeaa.
”Syynä on kesän rajuilmojen paikallisuus ja lyhytkestoisuus. Kesäinen metsää kaatava ukkospilvi voi olla halkaisijaltaan vain 10–20 kilometriä ja kaataa puita sadan metrin levyiseltä ja parin sadan metrin pituiselta alueelta”, Ilmatieteen laitoksen valmiuspäällikkö, meteorologi Ari-Juhani Punkka sanoo.
Talvella voimakkaat tuulet liittyvät isoihin matalapaineisiin, joiden kehittymistä voidaan seurata pitkään. Kun kesämyräkkä tekee pistemäistä tuhoa minuutin tai parin aikana, talvimyrsky kaataa puita maakunnan kokoisella alueella ja kestää tunteja.
Kesämyräkkä tekee pistemäistä tuhoa minuutin tai parin aikana.
Jos nyt tehdään ylihuomiseksi ennustetta voimakkaista ukkospuuskista, voi olla, että aluksi niiden mahdolliseksi esiintymisalueeksi on ilmoitettava puoli Suomea Oulusta etelään. Vuorokauden päästä alue ehkä tarkentuu Tampereen eteläpuoleiseksi Suomeksi. Vasta aivan lähitunteina ennuste voidaan antaa maakunnan kokoiselle alueelle. Sekin on vielä karkea rajaus mökkilaiturilla makoilevan lomalaisen näkökulmasta.
Poikkeustilojen ennakointi lisääntyy
Pelastusviranomaiset ovat yksi Ilmatieteen laitoksen säävaroitusten keskeisistä asiakkaista. Tietoa jaetaan myös energianjakelusta vastaaville tahoille, hätäkeskuksiin sekä valtioneuvoston tilannekuvakeskukseen.
Tieto kulkee pitkälti sähköpostitse. Ilmatieteen laitos lähettää asiakkailleen heräteviestin, jonka kautta pääsee lukemaan säätä koskevan tiedotteen. Tiedotteessa kerrotaan, mitä, missä ja milloin säässä tapahtuu ja kuinka vakavaksi ilmiö arvioidaan. Ilmatieteen laitos tarjoaa lisäksi meteorologin konsultaatiota, jos asiakkaalle herää lisää kysymyksiä.
”Viime aikoina on yhä enemmän pyritty ennakoimaan sääilmiöiden vaikutuksia. Sama trendi vallitsee muissakin maissa”, Punkka kertoo.
Vertailu aiempiin vastaaviin sääilmiöihin auttaa asiakkaita hahmottamaan, millaisesta myrskystä on kyse. Moni muistaa esimerkiksi vuoden 2016 Rauli-myrskyn, joka oli poikkeuksellinen kesämyrskyksi. Energiateollisuuden tietojen mukaan Rauli vei sähköt samanaikaisesti noin 200 000:lta kotitaloudelta.
Pelastusviranomaisille laitos antaa myös spekulatiivisempaa, ennakoivaa tietoa. Kun kehittyvässä olevasta sääilmiöstä havaitaan mahdollinen taipumus vaarallisuuteen, siitä tiedotetaan pelastusviranomaisille, vaikka todennäköisyys vaarasta olisi pieni.
Krivat ja Virve apuna yhteistyössä
Parhaimmillaan useita päiviä etukäteen tuleva tieto sääilmiöstä antaa eri tahoille aikaa valmiuden kohottamiseen. Monessa paikassa on valmiit askelmerkit eri tilanteissa toimimiseen, ja vaarallisesta sääilmiöstä tuleva tiedote käynnistää etukäteen suunnitellun protokollan.
”Krivat on yksi väylä säätiedon jakamiseen. Krivatissa on hyvin ajan henki mukana, eli pyritään unohtamaan perinteiset raja-aidat ja saamaan eri tahot toimimaan yhdessä”, Punkka kertoo.
”Vaikka sähköposti on ensisijainen viestintäväylä, käytämme myös Virveä silloin tällöin. Virveä käytetään esimerkiksi erityistilanneharjoituksissa pelastuslaitosten ja Säteilyturvakeskuksen suuntaan.”
Punkan mukaan sääilmiöihin varautumisessa ja niiden ennakoinnissa on otettu huomattavia edistysaskeleita 2000-luvulla. Sekä ennusteet että tiedon välittäminen ovat parantuneet. Kesäisiä rajuilmoja ymmärretään aikaisempaa paremmin, koska niiden tutkimukseen on satsattu.
Erilaista säädataa voidaan fuusioida uusilla tavoilla, mikä avaa mahdollisuuksia uudenlaiseen tietoon ja sen hyödyntämiseen. Olemassa olevasta tiedosta saadaan siis aikaisempaa enemmän irti.
