Lumi ja pakkanen haastavat sähköverkon
Etelä-Suomessa oikeaa talvea on talvikautena 2017–2018 saanut odottaa melkein helmikuulle saakka, mutta idässä ja pohjoisessa talvea on piisannut vähintään riittämiin. Lunta on maan eteläosaa lukuun ottamatta tavanomaista enemmän, ja vaikka talvi on Ilmatieteen laitoksen mukaan muuten ollut jopa lauha, helmikuussa pakkanenkin on kiristynyt pohjoisessa Suomessa ihan kunnon lukemiin.
Talvi-ihmiset saattavat kiittää kunnon talvesta, mutta sähköyhtiöissä ei hurrata. Vuoden vaihteessa monin paikoin itää ja pohjoista taisteltiin pitkäkestoisen tykkylumikertymän ja siitä aiheutuvien sähkökatkosten kanssa. Ja vaikka lumi aiheuttaakin enemmän haittaa kuin pakkaset, eivät nekään varsinaisesti helpota sähkön jakelusta vastaavien elämää.
”Tehot kasvavat pakkasella, varsinkin kun meillä on niin paljon sähkölämmitysasiakkaita. Ja kun ihmiset lisäävät lämmitystä, tulee monesti sulakepaloja ja sen tyyppisiä vikoja”, sanoo verkkopäällikkö Jukka Ojala Koillis-Lapin Sähköstä, jonka alueella 30 pakkasastetta on helmikuun alkupuolella ylitetty jo useana päivänä.
”Oikein kovilla pakkasilla ilmajohdot kiristyvät ja saattavat irrota kiinnikkeistään, jopa katketa. Tämä on onneksi kuitenkin harvinaista, tänäkään talvena meille ole osunut vielä yhtään tapausta.”
Koillis-Lapin Sähkön johdoista suurin osa on juuri ilmajohtoja. Maakaapelointia on lähinnä taajamissa.
Enemmän pakkanen haittaa vaikeuttamalla huolto- ja korjaustöitä. 30 miinusasteessa ihmisen toiminta on hankalaa, eikä sitä voi tehdä kovin pitkiä jaksoja kerrallaan. Kalustokin saattaa nikotella.
Pakkanen haittaa eniten vaikeuttamalla huolto- ja korjaustöitä.
”Lisäksi pahimpien pakkasten aikaan päiväkin on yleensä lyhyt. Todennäköisyys sille, että vika sattuisi juuri siihen valoisaan aikaan, on aika pieni”, Ojala hymähtää.
Pitkittyneeseen sähkökatkoon kannattaa varautua
Vaikka Koillis-Lapissa tykkylumiongelma ei noussut samanlaisiin mittoihin kuin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, Ojala laskee tykkylumesta johtuvien vikojen määrän nousseen omalla alueellaan noin 40:een. Tämä on selvästi normaalitalvea enemmän.
Myös maassa oleva lumi tuottaa hankaluuksia. Lumi ei kanna painavia moottorikelkkoja johtopartioiden alla. Koillis-Lapissa onkin jouduttu turvautumaan partioissa helikopteriin.
”Olemme löytäneet ja pystyneet näin ennakoimaan huomattavan määrän tulollaan olevia vikoja. Kaikkein tärkeintä talven ja ilmajohtojen suhteen onkin ennakointi ja kuntokartoitus, että raivaukset pystytään ajoittamaan ja kohdentamaan oikein”, Ojala korostaa.
Kaikkein tärkeintä on ilmajohtojen ennakointi ja kuntokartoitus.
Vikojen ilmetessä niiden taajuus ratkaisee paljon. Ojala kiittelee, että kuluvana talvena ongelmat ovat lomittuneet eivätkä katkot ole pitkittyneet.
”Jos vikoja tulee oikein tiheästi, korjausajat venyvät ja viat saattavat jatkua. Siinä mielessä kannattaa kyllä katsoa, että lämmitys pelaisi jollain muullakin tavalla kuin sähköllä. Myös veden tulo saattaa loppua pitkien häiriöiden aikana”, verkkopäällikkö muistuttaa varautumisen tärkeydestä.
