Roaming tuo Virve-puhelut myös Norjaan
Kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittäminen edellyttää sekä toimivia viestiyhteyksiä naapurimaiden viranomaisten kesken että sovittuja toimintamalleja. Erityisen tärkeää tämä on Suomen ja Norjan 736 kilometrin pituisella valtiorajalla, missä naapurimaan viranomainen voi sijaita lähempänä kuin oman maan lähin poliisi tai ensihoidon yksikkö.
Tähän asti Tetra-päätelaitteen kuuluvuus naapurimaassa on loppunut oman maan tukiasemien jäätyä horisontin taakse. Sen vuoksi on katsottu tarpeelliseksi yhdistää Suomen ja Norjan viranomaisverkot, Virve ja Nødnett, Inter System Interface eli ISI-ratkaisulla. Sen ansiosta Virvellä voi soittaa viranomaispuheluja kaikkialle Norjan viranomaisverkkoon ja myös toimia norjalaisten Nødnett-tukiasemien varassa – ja vastaavasti norjalaiset viranomaiset voivat ottaa yhteyksiä kaikkialle Suomeen ja käyttää päätelaitteitaan kaikkialla Suomen Virve-verkossa.
Viranomaisyhteistyön tehostamiseksi luodaan samalla myös eri viranomaisten yhteisiä puheryhmiä ja sovitaan menettelyistä, joilla parannetaan keskinäistä kommunikaatiota.
Myös Ruotsi-roaming käyntiin
Erillisverkkojen projektipäällikkö Markus Kujala kertoo, että hanke käynnistyi helmikuussa 2017 solmitusta aiesopimuksesta ja vuosi on kulunut teknisen osuuden toteutuksessa. Testiympäristön jälkeen siirryttiin operatiivisten verkkojen yhdistämiseen, ja ensimmäistä demopuhelua ollaan soittamassa 8.12.
Verkkoja kuitenkin testataan vielä vuoden 2018 puolelle asti.
”Norjassa on käytössä Motorolan ja Suomessa Airbusin verkkoteknologia, ja vaikka molemmat toimivat Tetra-standardin mukaisesti, verkkojen tekninen liittäminen ei ole läpihuutojuttu”, Kujala sanoo.
”Onneksi Ruotsi, jossa myös on Airbusin verkko, toteutti Norjan kanssa vastaavan projektin vuonna 2016, eräiltä osin osana EU:n rahoittamaa laajaa ISITEP-hanketta. He tekivät perusteellista työtä ja myös dokumentoivat sitä tarkoituksenaan auttaa muita maita. Saimme siitä hyvät lähtökohdat omaan hankkeeseemme, vaikka lopullinen toteutus ei ole erilaisten maakohtaisten ratkaisujen takia identtinen.”
Muutamaa kuukautta Norjan-hankkeen aloittamisen jälkeen käynnistettiin Ruotsin ja Suomen verkkojen yhdistämiseksi vastaava projekti, jossa päästään liittämään testiverkkoja vielä vuoden 2017 puolella.
”Se on lähtökohtaisesti helpompi hanke, sillä molemmat verkot ovat samalta toimittajalta.”
Viranomaisten sovittava esimerkiksi puheryhmistä
Vielä on paljon sovittavaa sekä operaattorien että verkon käyttäjien kesken. Verkkojen omistajat tekevät aikanaan lopullisen sopimuksen, jossa määritellään pelisäännöt ja sovitaan esimerkiksi huolloista, kustannusten jaosta ja muista perusasioista.
Loppukäyttäjien eli hätäkeskusten, poliisin, pelastuksen, sote-toimijoiden, puolustusvoimien, tullin ja rajavartijoiden on puolestaan sovittava järjestelmän käytöstä, puheryhmistä, käytänteistä ja vastuista – siitä, kenelle ja mihin ryhmään naapurin puolella missäkin tilanteessa soitetaan.
Myös Erillisverkot osallistuu loppukäyttäjien yhteiseen suunnittelutyöhön. Tavoitteena on, että yhteistyö olisi mahdollisimman luontevaa. Vaikka pohjoismaisten viranomaisten toiminnassa on paljon samankaltaisuuksia, erojakin on.
”Vastuut ja viranomaisten toimivalta eroavat myös jonkin verran. Esimerkiksi poliisilla on Norjassa meitä suurempi operaatioita johtava rooli. Olemme kuitenkin päässeet hyvin eteenpäin jo ensimmäisten työpajojen aikana.”
