Valvomo tarjoaa tilannekuvan yhteiskunnan toiminnan varmistamiseksi
Näytön karttaa täplittävät eriväriset pisteet sekä maantieteellisesti rajatut ja eri värein varjostetut alueet. Erillisverkkojen valvomosta voi tarkkailla lähes kaikkea, mikä liittyy yhteiskunnan toimintaan ja sitä pyörittävään infrastruktuuriin.
Yhdelle Krivat-näytölle voi valikoista saada näkyviin tietyllä alueella olevat tilanteet ja häiriöt. Krivatissa näkyy sähkö- ja teleyhtiöiden häiriötilanteiden lisäksi muun muassa verkkoyhtiöiden ja pelastustoimen vastuualueet, rataverkon tilanne sekä Ilmatieteen laitoksen sääinfo sade- ja tuulitietoineen.
Eri tiedoissa pääsee porautumaan vaikka kuinka syvälle, mutta tärkeintä on iso kuva. Sen Krivatin näkymä tarjoaa havainnollisesti.
”Meidän pitää pystyä tuottamaan jatkuvaa tilannekuvaa kaikissa olosuhteissa. Häiriötilanteet ovat aina ennakoimattomia, mutta niihin on silti varauduttu”, sanoo Erillisverkkojen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist.
Krivat-järjestelmä on globaalisti erityislaatuinen – siinäkin mielessä, että järjestelyn piirissä olevat turvallisuuskriittiset toimijat niin kaupalliselta kuin viranomaispuolelta pääsevät kiinni samaan tietoon reaaliaikaisesti.
”Usein ongelmat tulevat päälle viikonloppuisin tai iltaisin, ja esimerkiksi myrskytilanteessa viestiliikenteen määrät moninkertaistuvat. Erillisverkkojen valvomoissa on täysi operatiivinen kyvykkyys päällä 24/7”, Vinkvist sanoo.
Hiotut prosessit ovat olennaisia kriisitilanteissa
Jotta tilanteesta kuin tilanteesta selvitään, täytyy prosessien olla kunnossa. Normaalin valmiuden lisäksi isoihin tapahtumiin varaudutaan myös etukäteen.
Esimerkiksi hiihdon MM-kisojen, Neste Rallin tai vaikka ison mielenosoituksen yhteydessä hälytysherkkyyttä voidaan järjestelmässä nostaa. Mahdollisten teknisten häiriöiden hoitamiseksi alihankkijoiden kanssa voidaan sopia vahvemmasta varallaolosta ja normaalia nopeammasta aikataulusta.
Vaikka yleensä poikkeustilanteet tulevat yllättäen ja pyytämättä, esimerkiksi Turun tapahtumissa elokuussa 2017 Virve-verkko ja koko järjestelmä osoitti toimivuutensa.
”Kun puukotukset alkoivat, viranomaisoperaatiot käynnistyivät nopeasti. Meni muutama minuutti, kun tekijä oli raudoissa. Samanaikaisesti tehostettiin valvontaa lentoasemilla ja satamissa, ja poliisit liikkuivat tavallista järeämmän kaluston kanssa”, Vinkvist sanoo.
Hälytykset kulkivat nopeasti, ja koko ketju johtamisjärjestelmineen toimi. Hyvä kokonaiskuva mahdollisti poliisin ripeän toiminnan.
”Myös valvomoille on nostettava hattua. Jo samana iltana kello 22 saatiin analyysi siitä, miten verkko toimi kriisin aikana iltapäivän ja illan kuluessa.”
Viranomaisverkko Virven verkkopäällikkö Harri Hildén näyttää analytiikkaa, joka kertoo, miten Turun keskustan liepeillä Virve-tukiasemien liikenne pomppasi nopeasti kolmin–nelinkertaiseksi.
”Vaikka käyttö moninkertaistui hetkessä, verkon toimintakyky ja kapasiteetti riittivät hyvin. Onnistumiseen vaikuttivat myös harjoitellut prosessit ja viranomaisten tiukka viestikuri”, Hildén sanoo.
Erillisverkkojen valvomo on jatkuvassa valmiudessa
Hyväkin tekniikka tarvitsee aina osaavan käyttäjän. Erillisverkkojen valvomot ovat koulutettujen ammattilaisten käsissä.
”He ovat yleensä tietoliikennepuolen insinöörejä, jotka saavat vielä puolen vuoden sisäisen koulutuksen. Sen lisäksi vaaditaan puolen vuoden kokemus, ennen kuin valvomossa voi olla vastuullisimmissa ja itsenäisissä tehtävissä”, Vinkvist kertoo.
”Esimerkiksi myrsky etenee nopeasti paikasta toiseen, ja sellaisen aikana varavoimakoneiden ohjaaminen oikeisiin paikkoihin vaatii ymmärrystä verkon toiminnasta.”
Erillisverkkojen valvomo ei ole koskaan tyhjänä. Valvomoissa on takapäivystysjärjestelmät, joissa on sovittu valmiusajoista ja yhteydenpitokeinoista, ja yhteistyömallit on luotu myös poliisin ja vartiointiliikkeiden suuntaan.
Valvomon valmiutta ohjaavat liikennevalot. Vihreän tilan ollessa päällä toiminta on normaalirutiinien mukaista. Oranssin valon palaessa on kohotettu valmius, jolloin nimetyllä asiantuntijalla käynnistyy varallaolo.
Punainen valo tarkoittaa täysvalmiustilannetta, jolloin myös varalla olevia asiantuntijoita on hälytetty tarvittava määrä töihin.
”Isoissa häiriötilanteissa, kuten muutaman vuoden takaisessa Tapani-myrskyssä, hälytetään riittävä määrä lisähenkilöstöä, jopa vapaavuoroiltakin. Kaikkia saatetaan tarvita, sillä häiriö- ja vikailmoituksia tulee valtavasti”, Harri Hildén sanoo.
Katso video: Krivat auttaa kohti yhteistä tilannekuvaa ja iskunkestävää yhteiskuntaa
