DNA käyttää Erillisverkkojen konesalia
”Mielenrauhaa.” Näin vastaa DNA:n laitetilaryhmän projektipäällikkö Petri Kiiskinen, kun häneltä kysyy, mitä on turvallisuus.
Mielleyhtymä tuntuu aluksi oudolta DNA:n uunituoreessa konesalissa, jossa jäähdytyslaitteet hurisevat, ledit loistavat ja palvelimet vilkkuvat kuin diskovalot.
DNA etsi kaksi vuotta sitten tilaa, jossa yhdistyisivät sopiva koko, oikea sijainti ja laitetiloille asetut vaatimukset. Viestintäviraston (Ficora) 54M-määräys asettaa teleyrityksille minimivelvoitteet muun muassa viestintäverkkojen laitteiden ja yhteyksien varmistamiselle sekä laitteiden ja laitetilojen fyysiselle suojaamiselle. Lisäksi tilan piti sijaita DNA:n oman runkoverkon kannalta oikeassa paikassa.
DNA:n laitteet saivat uuden kodin Erillisverkkojen maanalaisesta laitetilasta. Onnistunut konesaliprojekti yhden maan merkittävimmän teleoperaattorin kanssa saa myös Erillisverkkojen tuotantopäällikkö Esa Wörlinin tyytyväiseksi.
Keittiöstä konesaliksi
DNA:n konesali on toiminut Erillisverkkojen laitetiloissa vuoden alusta lähtien. Konesalista irtoaa yhden megawatin it-teho. Muutama vuosikymmen sitten samassa tilassa hääräili laitoskokki ja nälkäiset insinöörit, jotka ylläpitivät valtakunnan viestiliikennettä. Tekniikan kehittyessä maanalaisiin tiloihin ei enää tarvittu henkilökuntaa.
”Tässä tilassa on aikoinaan ollut erilaisia henkilöstö- ja varastotiloja. Tila muutettiin vastaamaan tämän päivän konesalivaatimuksiin muun muassa rakentamalla nykyaikaiset sammutusjärjestelmät. Myös talotekniikka uusittiin täydellisesti”, Wörlin kuvailee.
Laitetilasta rakennettiin DNA:n konseptiin sopiva kokonaisuus.
Konesali tarpeeseen räätälöitynä
Konesaliprojektin avainsana oli räätälöinti. ”Erillisverkkojen puolelta saimme konesali-infran eli tekniset pääjärjestelmät, kuten ilmanvaihdon, varavoiman ja jäähdytyksen. DNA:n vastuulle jäi laitesalien sisäpuolinen konesalitekniikka”, Kiiskinen kertoo.
”Toimitimme tiloihin muun muassa tarvittavat diesel-varavoimalaitokset ja kahdennetun jäähdytysjärjestelmän. Toisessa jäähdytysjärjestelmässä tukeudutaan energiatehokkaaseen luonnonvesilauhdutukseen ja toisessa lauhdutus tapahtuu ilmaan”, Wörlin jatkaa.
Tämä mahdollistaa pitkän vapaajäähdytyskauden, jonka aikana laitteiden jäähdytys voidaan hoitaa hyvin energiatehokkaasti.
”Erillisverkot ei tee voittoa ostamalla tiloja ja myymällä niitä seuraavana päivänä.”
Konesaliprojektin tiukka aikataulu ja monet muuttujat aiheuttivat sekä Kiiskiselle että Wörlinille muutamia harmaita hiuksia. Hyvään ja toimintavarmaan lopputulokseen kuitenkin päästiin huolellisella suunnittelulla, oikeilla laitevalinnoilla ja osaavilla rakentajilla. Projektin onnistumiseen vaikutti myös projektiosaaminen ja -johtaminen.
Jotta konesali toimii varmasti myös jatkossa, tarvitaan lisäksi riittävää ja ennakoivaa ylläpitoa ja valvontaa.
Yhteiskuntaa varmistamassa
Viestintälainsäädännössä operaattoreilla on jo pitkään ollut varautumisvelvollisuus esimerkiksi teknisten ja muiden yhteiskunnan häiriötilanteiden varalle. Esa Wörlin huomauttaa, että myös konesalien ja laitetilojen omistuksella on merkitystä varautumisessa.
”Erillisverkot on vakavarainen ja pitkäjänteinen omistaja. Emme tee voittoa ostamalla tiloja ja myymällä niitä seuraavana päivänä. Valtion erityistehtäväyhtiönä intressissämme on olla pitkäaikainen ja luotettava yhteistyökumppani asiakkaillemme.”
Petri Kiiskinen kertoo, että DNA haluaa turvata palvelut kaikissa tilanteissa. Kuluttajat odottavat, että puhe ja viestit kulkevat ja että tietosuoja ja -turva ovat kunnossa.
”Hyvä konesali on sellainen, mistä ei kuulu mitään”, Kiiskinen summaa.
Vertaus on osuva: kun tekniikka ja turvallisuus on huolellisesti hoidettu, voivat kuluttajat rauhassa viestitellä, kuka hakee lapset päiväkodista, kuka käy kaupassa tai missä nähdään lenkkitreffien merkeissä. Samoin yritykset voivat olla rauhallisin mielin, kun kassajärjestelmät toimivat, sähköpostit kulkevat ja kännykällä saa asiakkaan kiinni niin Pallastunturilla kuin Suomenlinnassakin.
Turvallisuus on mielenrauhaa.