Trump ja Putin tapasivat turvallisesti
Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat toisensa Helsingissä heinäkuussa 2018, tapaamisen ympärille luodut turvajärjestelyt olivat huippuluokkaa. Poikkeukselliseksi asian teki se, että huippukokoukseen oli lyhyt, parin viikon valmistautumisaika keskellä lomakautta.
”Tapahtuman ajankohta selvisi meillekin vasta median välityksellä. Pormestari kutsui heti kaupungin edustajat valmistautumiskokoukseen, jossa suunniteltiin järjestelyjä ja jaettiin vastuualueita. Lomakausi ei haitannut: sijaisten osaaminen oli kunnossa”, kertoo Helsingin kaupungin valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmi.
Vipinää tuli myös poliisin puolelle. Helsingin poliisin erityistoimintayksikön johtaja, ylikomisario Heikki Porolan mukaan koko Suomen poliiseja kutsuttiin avuksi ja vapaaehtoisia lomalaisiakin ilmoittautui.
”Koska tapahtuma oli Helsingissä, Suomen poliisi oli vastuussa ja päättämässä turvajärjestelyistä. Myös puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Tulli olivat aktiivisesti mukana. Viranomaisyhteistyö toimi hyvin: jos poliisi jotain pyysi, se luvattiin ja kysyttiin, onko muita tarpeita.”
Luottamusta rakennettu vuosia
Helsingissä on valtiovierailuja ja muita merkittäviä tapahtumia lähes viikoittain, joten erilaisiin järjestelyihin on jo totuttu. Trumpin ja Putinin tapaamiseen verrattavat kokoukset ovat kuitenkin olleet harvinaisia.
”Ajassa pitää mennä taaksepäin: 70-luvulla oli Etyk-huippukokous, 90-luvulla kohtasivat George Bush ja Mihail Gorbatšov sekä Bill Clinton ja Boris Jeltsin. Maailma on noista ajoista muuttunut, eikä niillä opeilla enää pärjännyt. Mutta olemme vuosia rakentaneet vaativien tilanteiden yhteistoimintaa niin henkilö- kuin suunnitelma- ja välinetasolla. Siksi se sujuu myös tositilanteessa.”
Juuri suunnitelmavaihe on Vuosalmen mukaan haastavin. Presidenttien saapumis- ja tapaamisaikana operatiivinen vaihe sujui rutiinilla.
Riskit hallittiin
Arvovieraiden turvallisuutta ja sujuvaa liikkumista taattiin muun muassa sulkemalla katuja ja eristämällä alueita, kuten Kauppatori ympäristöineen.
”Liikennejärjestelyt toivat oman haasteensa, sillä normaalin kaupunkielämänkin piti sujua. Presidenttien kulkureittejä turvattiin ilmastakin käsin ja saimme myös merellisiä kalusto- ja virka-apuja”, kertoo Porola.
”Ajoneuvojen siirtoa, satama-altaan tyhjennystä, suluttamista”, lisää Vuosalmi. ”Starasta saimme hyvin kalustoa, muun muassa ajoesteitä. Rakennuspuoli, pysäköinninvalvonta, hallinto, markkinointi ja viestintä pitivät lankoja käsissä. Mukana oli satoja, jos ei peräti tuhansia ihmisiä.”
Vuosalmen mukaan turvallisuudessa on kyse riskien hallinnasta. Siinä kaupunki ja poliisi onnistuivat hyvin.
Media kehui järjestelyjä
Keskustan ydinpaikkoja olivat Presidentinlinna ja Finlandia-talo, johon kansainvälinen media oli sijoittunut. Kaupungintalo suljettiin, ja työntekijät siirtyivät muihin toimipisteisiin tai etätöihin.
”Turvallisuusviestinnässä tuimme poliisia ja informoimme mediaa. Kansainvälisille mediataloille etsittiin suoriin lähetyksiin poliisin hyväksymiä kuvauspaikkoja”, kertoo Vuosalmi.
Finlandia-talon mediakeskus oli ulkoministeriön hallinnassa yhteistyössä kaupungin kanssa. Loistaviksi kehuttujen järjestelyjen lisäksi markkinoinnin neronleimaus toi näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa:
”Kaupungin visuaalinen ilme näkyi katuesteissä. Toimme koviin turvallisuusratkaisuihin pehmeää ilmettä”, summaa Vuosalmi.
Virve kesti kovan käytön
Porolan mukaan Virve oli huipputapaamisen aikana laajassa käytössä. Normaalien paikannus- ja kenttäjohtojärjestelmien lisäksi poliisi sai konkreettista, reaaliaikaista tilannekuvaa.
”Suomen Erillisverkot pilotoi liikkuvaa kuvaa, jota saatiin kaupungilla olleista mobiiliyksiköistä. Tätä kokeiltiin ensimmäisen kerran isossa tapahtumassa presidenttien vierailun yhteydessä.”
Helsingin poliisin erityistoimintayksikön johtaja, ylikomisario Heikki Porola: Virve oli huipputapaamisen aikana laajassa käytössä.
Virve oli Vuosalmen mukaan keskeisessä roolissa myös Helsingin kaupungilla.
”Toimintamalli perustuu siihen, että resurssit ovat virven takana. Tapahtuman aikana se oli pääjohtamisvälineemme, jota johto, viestintä, HUS, sote- ja rakennuspuoli sekä kenttäjoukot käyttivät omissa johtamisjärjestelmissään. Poliisilta tuli ydintieto, jota välitin kentälle ja eri puheryhmiin.”
Monikymmenkertaiseen viranomaisverkon kuormitukseen oli varauduttu siirrettävillä tukiasemilla. Kapasiteettia oli lisätty kohteisiin, joissa vieraat pitivät kokouksia ja majoittautuivat.
”Virve ei ruuhkautunut missään vaiheessa vaan toimi loistavasti”, kiittelee Vuosalmi.
Viranomaisyhteistyöstä vientituote
Jo etukäteen osattiin aavistella mielenosoituksia, joita oli kaikkiaan peräti 16. Poliisi oli turvaamassa sitä, että mieltä saatiin osoittaa rauhassa ja sovituin tavoin.
”Kaupunki on valmiudessa ja varautuneena. Häiriötilanteessa paikallisella poliisilla puolestaan on valta toimia. Toimintamalli on hyväksi havaittu, vaikka pelikenttä oli haastava. Turvallisuusvaatimukset olivat tiukat, mutta toisaalta esimerkiksi median oli päästävä riittävän lähelle tapahtumaa.”
Helsingin kaupungin valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmi: Suomen vahvuutena on toimiva viranomaisyhteistyö, josta saisi vientituotteen.
Vuosalmen mukaan Helsinki on maailman toimivin kaupunki ja presidenttien vierailun yhteydessä haluttiin näyttää, että Helsinki on edelläkävijä myös turvallisuusasioissa ja -yhteistyössä.
”Suomi yhteiskuntana pärjäsi hyvin. Vahvuutena on toimiva viranomaisyhteistyö, josta saisi vientituotteen.”
Porola korostaa, että jopa lyhyessä ajassa hyvä suunnittelu poikii tuloksia. Huipputapaaminen oli myös oiva tilaisuus testata turvajärjestelyjä käytännössä − vaikkapa kaivonkansien hitsausta keskustassa.
”Pienet häiriköinnitkään eivät isoa kuvaa himmentäneet: turvallisuusmielessä tapahtuma sujui hyvin.”
